&
WEISTE WANHA VILLA & ANNA'S JOULUMAA
Eilen perjantaina tehtiin jokavuotinen pikkujoulu retki yhdessä pikku-T:n kanssa.
Moni teistä tämän muistaakin aiemmilta vuosilta, mutta ideahan tässä retkessä on se, että pikku-T saa valita yhden koristeen joka vuosi jonka ostamme hänelle. Ja joku päivä kun hän muuttaa kotoota pois, saa hän koristeet mukaansa.
Tämä haave mulla on ollut vuosia ennen Leonan tuloa, että tämmöisen jouluperinteen haluaisin oman lapseni kanssa tehdä. Ja ennen kuin oman lapsen saimme, on tätä perinnettä tehty vuosittain erittäin rakkaan siskoni Teresan tytön kanssa.
Pikku-T on jo 14v. ja yhteisiä jouluretkiä ja muistoja olemme saaneet hänen kanssaan viettää jo useita <3.
Nyt kun meillä on se oma lapsi, päästään me toteuttamaan vuosia ollutta haavetta hänen kanssaan. Viime jouluna Leona oli vasta 6kk:tta joten me valisimme Samun kanssa Leonan ensimmäisen joulukoristeen ja se oli joulupallo missä luki "vauvan ensimmäinen joulu".
Nyt Leona on 1v5kk ja totta puhuen jännitettiin miten käy, osaako hän valita koristetta kun ei hän vielä ymmärrä ostamisen tai valitsemisen päälle.
No, eilen kun oltiin Weisteellä, sanoi hän useita kertoja kovaan ääneen "WAU", mutta ei hän mitenkään yhtä koristetta sillä tavalla katsonut että olisimme ajatelleet hänen haluavan sen.
Lopulta emme ostaneet mitään koristetta Leonalle. Pikku-T löysi suloisen pöllön ja itse ostin tulevaisuuden jouluille kaksi huopaista "kirjekuorta" joulupukin kirjeitä varten.
Weisteeltä mentiin vielä syömään.
Ihana jouluperinne ja retki <3.
Tänään lauantaina jouluinen tunnelma jatkui ja mentiin isommalla porukalla Nummisiin Mäntsälään Anna's joulumaahan.
Me, vanhempani ja Teresan perhe.
Me oltiin Samun ja Leonan kanssa siellä viime jouluna ensimmäistä kertaa ja ihastuttiin niin siihen, että pyydettiin tänä vuonna porukat mukaan.
Ponit, lampaat ja aasit oli Leonasta niin ihania, hän oli niin innoissaan ettei meinannut "nahoissaan pysyä" <3.
Aasin turvat oli niin samettisen pehmeitä, että minä puolestaan olisin halunnut vaan pusutella niitä, mutta tyydyin paijaamiseen. Siis niin ihania he olivat!
Sitten mentiin itse jouluputiikkiin kiertelemään. Koristeita oli paljon ja erilaisia.
Ja mitä lapseni silmät näkivätkään, koira joulukuusenkoristeita. Kun hän näki ne, sanoi hän vaan:
"hauva, hauva, hauva" innoissaan.
Koirakoristeita oli kolmea erilaista ihan vierekkäin. Oli Dalmatialainen, Kultainennoutaja ja alimman kuvan lyttykuono. Ja kun vein Leonan ihan koristeiden eteen, niin mihin se pieni käsi tarttuu, tuohon lyttykuonoon. Ja kovaa tarttuikin :D.
Otin vielä omiin käsiini ne kaksi muuta koiraa ja näytin hänelle ne, mutta hän puristi tätä lyttykuonoa käsissään. Niin kovaa että en saanut sitä edes ottaa hänen käsistään ilman huutoa.
Tämä se on, tämä todellakin on "SE" hänen joulukoristeensa mikä hänelle ostetaan, ei epäilystäkään.
<3
En voinut uskoa silmiäni! Kaikista niistä kolmesta hän valitsi ihan itse sen lyttykuonon, mihin minä olen lapsesta asti ollut heikkona.
Ihasteltiin sitä kaikkea kauneutta, miten ihanasti oli taas kaikki laitettu esille. Kauniita joulutavaroita ja kahvila herkkuja pullollaan.
Nautittiin kahvilan antimista ja ihanasta joulutunnelmasta, ensimmäiset glögit ja tortut, nam!
Leona oppi sanomaan heti "aasi" ja hän hoki sitä sen verran, että käytiin lopuksi vielä paijaamassa aaseja, mikä oli hänestä ihanaa <3.
Aivan kertakaikkisen ihana retki.
Leona vielä kotimatkalla hoki "aasi" ja vilkutti. Toinen olisi vielä halunnut mennä aaseja katsomaan.
Minä puolestaan sanoin Samulle:
"Miksi me asutaan Helsingissä, aina kun käydään maalla, tuntuu että ollaan kotona. Eläimet ja kaikki. Miksi me ei vaan muuteta maalle takaisin ja hankita paria ankkaa, lammasta, pupuja ja koiraa"?
Pieni maalainen sisälläni pääsi taas hetkeksi esiin ;).
Joulutunnelmaa ei vielä ennen eilistä sydämessä ollut, mutta nyt on.
Joulun taikaa <3.
Aivan super ihanat retket yhdessä perheen kanssa.
PERHE <3.
Tiina
Facebook
Instagram
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti