lauantai 30. huhtikuuta 2022
Vappu & beben ensimmäinen lahja
perjantai 29. huhtikuuta 2022
Vappupallo & arki kuulumisia
Hyvää iltaa <3.
Meillä on tänään vuosipäivä Samun kanssa. 15v. sitten tänä päivänä alkoi meidän tarina <3.
Ollaan vietetty tänään vapaapäivää yhdessä, mutta eipä me kummoista olla tehty. Syömässä käytiin päivällä jonka jälkeen otettiin yhdessä päikkärit.
Käytiin myös pyörähdys vanhemmillani kun sain isältäni jokavuotisen vappu puhelun:
"Moikka, ostin sulle vappupallon, apinan. Huomenna leivon myös munkkeja niin tulkaa huomenna vielä myös kahville ja syömään niitä" .
Voihan isi <3.
Isäni on ostanut mulle vappupallon joka vuosi vaikka mittarissa on jo 39v. Tämä varmasti oli viimeinen pallo minulle ja ensi vappuna pallon saa varmasti meidän mini tyyppi.
Apina kotiutettiin tänään ja laitoin sen tuohon meidän beben nurkkaukseen.
Älkää vetäkö vääriä johtopäätöksiä vaaleanpunaisesta tyynystä joka on vauvan sängyssä jossa minäkin olen vauvana nukkunut.
Sukupuolesta ei siis vielä ole tietoa!!
Tuo tyyny on muutenkin meidän sängyllä ja yöksi se aina otetaan sängyltä pois ja olen sen johdosta sen vaan tuohon sänkyyn laittanut ja se näyttikin siinä aika kivalta muutenkin.
Beben korinen ensisänky on jo siitä syystä paikoillaan, että mulla on "pieniä psykologisia ongelmia" tajuta että meille oikeesti on vauva tulossa.
Kun tahatonta lapsettomuutta on takana toistakymmentä vuotta, on mun edelleen monesti vaikea tajuta että ihan oikeasti olen raskaana. Vaikka ollaan monet sydänäänet kuultu ja ultrassa käyty neljä kertaa jossa pienen olemme saaneet nähdä.
Ja kuten kuvista näkyi, on mun masu todella jo kasvanut. Kaikki muut tämän jutun kuvat ovat tältä päivältä, paitsi tuo kuva Iineksestä pandojen kanssa on alkuviikolta.
Tältä aamulta on tuo hyvin arkinen kuva
( :D ) missä mulla on mustat legginsit jalassa ja puoli tuntia myöhemmin kun puin ns. Päivä vaatteet, ei masua enää valkoisessa väljässä mekossa enää kunnolla näekään.
Mutta mekon alla on jo hyvin pyöristynyt vauva masu. Voisin tästä koosta päätellä, että musta tulee melko iso :D. Viides raskauskuukausi alkaa juuri ja kiloja on tullut 4,5kg.
Mitään mielitekoja mulla ei oo missään vaiheessa vielä ollut. Olen muutenkin enemmän kylmän ruoan ystävä ja se ehkä ainoastaan vaan korostuu nyt. Voisin elää pelkillä salaateilla, marjoilla, hedelmillä, kirsikkatomaateilla, smoothieilla, luonnonjugurtilla...
Joka päivä syön vähintään yhden kylmän salaatin ja oonkin nyt ostanut joka päivälle Hetki -valmiin salaatin kun saanut niistä helposti vaihtelua. (Plus väsymyksen takia olen mennyt nyt monessa asiassa siitä missä aita on matalin.) Siinä kyljessä maistuu yleensä luonnonjugurtti tai hedelmä. Tänään meni parempiin suihin koko mansikkarasia, tosin tuo Pariisin pikku possu aina syö "puolet" mun ruuista.
Kauppaan oli tullut (ihanalla 6€:n) hinnalla Suomalaisia mansikoita ja niitä täällä varmasti menee ennen kun myyntiin tulee muutkin kotimaiset marjat.
Rakas ystäväni Outi toi mulle viikolla ihanat onnittelukukat jotka nyt upeina kaunistaa ruokapöydällä.
Huomenna, vappuaattona ollaan menossa ystäväni Annikan perheen luokse vappu brunssille, johon myös toinen lapsuusystävämme Susanna perheineen tulee.
Brunssin jälkeen ollaan vielä menossa vanhemmilleni munkki-kahville jonne viedään Iines leikkimään vanhempieni koiran Aidan kanssa brunssin ajaksi.
En tiedä uskallanko vielä iloita, mutta hyvältä näyttää, meinaan Pääsiäisen jälkeen en ole raskauspahoinvoinnista kärsinyt. Pelkästään väsy on vielä vahvasti läsnä.
IHANAA VAPPUA KAIKILLE!
Tiina
sunnuntai 17. huhtikuuta 2022
39v. synttärit & Sitruunamutakakkua
Täällä on tänään juhlittu vanhempieni sekä Teresan perheen kanssa 39v. synttäreitäni.
Leivoin eilen illalla Annin uunissa ohjeella sitruunamutakakkua.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun tätä leivoin, mutta ei varmasti viimeinen. Todella hyvä, raikas kakku. Sen kanssa tarjoilin lisäksi jäätelöä, macaronsseja, coctailpiirakoita, pasteijoita, sekä Lidlin mini sitruunoita jotka on tarkoitettu syötäväksi sellaisenaan kuorineen päivineen.
Näitä samoja sitruunoita laitoin myös kakun päälle.
Leivoin kakun 24cm vuokaan. Saatan kokeilla tehdä sen seuraavalla kerralla vähän pienempään vuokaan jotta olisi aavistuksen paksumpi. Hyvä noinkin. Annin ohjeessa oli 22-24cm vuoka laitettu, mutta kokeilen varmaan 20cm. Ensi kerralla aion ehkä pitää kakkua myös 5 minuuttia vähemmän uunissa.
Todella helppo ja nopea tehdä.
Suosittelen kokeilemaan!
Ensi vuonna toivon juhlivani 40v. synttäreitäni Kreikassa. Kevät Kreikassa on niin ihanaa aikaa, eikä olisi vauvalle liian kuuma vielä silloin :).
Kuvasin eilen kauppareissulla Jumbossa tuon upean pupun joka oli kukista tehty. Todella upea!
Mukavaa sunnuntaita <3.
Tiina
lauantai 16. huhtikuuta 2022
Kiitos & raskaus kuulumisia
Ihan alkuun haluan kiittää teitä kaikista ihanista onnitteluista niin blogin, Instan kuin Facebookin puolella <3.
Kaikki lämmitti todella paljon!!
<3
Eilisen vauva uutisemme jälkeen olen saanut paljon kyselyitä miten olen voinut?
No,
Ensimmäiset kymmenen viikkoa olin ainoastaan väsynyt. Väsyin hurjan helposti ja töiden jälkeen en jaksanut yhtään mitään muuta kuin nukkua, nukkua ja nukkua.
Tällöin mietin että pääsin kuitenkin helpolla koska en kärsinyt sen kummemmin isommista pahoinvoinneista paitsi aina jos tuli joku paha haju, niin oksennus oli hyvin herkillä tulla.
Sitten se pahoinvointi alkoikin kunnolla ja vasta 11 viikolla. En ihan joka päivä halaillut pönttöä, mutta vähintään joka toinen päivä.
Aamuisin tai iltaisin lähinnä.
Pahoinvointi ikävä kyllä jatkuu edelleen ja tuntuu että vaan pahenee kokoajan vaikka ollaan menty jo reilusti maagisen 12 viikon yli. Tänään aamupahoinvointi on ollut pahin kaikista tähän mennessä.
En valita, en yhtään. Totean vaan aina Samulle että tää kuuluu nyt tähän asiaan ja tämä on pientä. Kestän kyllä! Meidän pikkuinen se vaan siellä muistuttelee itsestään.
Edelleen väsyn helposti ja monesti tarvitsen päiväunia.
Kiloja on tässä neljässä kuukaudessa tullut 4kg:a lisää, eli kilo/kuukausi. Toivonmukaan tahti pysyisi samana loppuun asti ;).
Ja sitten herkkyys!!
Jos mä olen muutenkin tunteelinen ja herkkä tapaus, niin kerrotaan se sitten sadalla...tuhannella :D.
Mähän en voi katsoa telkkarista juuri mitään ilman että saan kaivaa nessut esiin.
Se empatia mitä mulla on muutenkin toisia kohtaan, niin vähänkin jos nyt on jotain surullista niin minä itken.
Lähes joka päivä ihan perus Salkkareita katsoessa alan itkemään ja sanon Samulle: "Mua alko nyt itkustaa, en nyt pysty tätä katsoa" :D.
Tämän takia lopetin uutisten katsomisen ja iltapäivälehtien lukemisen hyvin pian Ukrainan tilanteen takia. Ahdistuin niistä sotauutisista niin paljon että öisin näin vain painajaisia että synnytän pommisuojassa ja milloin Samu kuoli sodassa ja jäin vauvan kanssa yksin jne.
Uutiset Ukrainan tilanteesta on vaan tässä tilanteessa mulle liikaa ja näin ollen niitä en enää katso.
En yhtään halua elämääni nyt mitään ylimääräistä surua tai ahdistusta!!
Päinvastoin!
Nukkuminen on vaatinut myös uutta opettelua, koska nukuin ennen paljon vatsalleen, enkä siihen enää pysty.
Nykyään alan nukkumaan aina kyljelleen, mutta kun herään yöllä (nykyään sen viisi kertaa pissalle :D ) ja aina kun herään, olen selälleen ja mikä suloisinta:
Samun käsi on ihan aina mun vatsan päällä <3.
Samu on ollut myös aivan super huomaavainen ja hoitavainen koko ajan. Toki hän on sitä muutenkin, mutta nyt se korostuu vielä lisää.
Hän aina varmistaa että olen syönyt riittävästi ja muistanut vitamiinit jne <3.
Samusta tulee ihan super ihana isi <3.
Nyt on onneksi tiet Helsingissä sulaneet lumista ja jäistä, eikä enää tarvitse jännittää kokoajan ulkona kaatumista. Kävelin talven kun 100v. mummeli kun oli niin älyttömän liukasta.
Talvitakeista toivonmukaan kohta myös saadaan luopua, koska alkaa tuo minun takkini vähän jo kinnaamaan tuosta vatsan kohdalta.
Ja sitten. Multa on myös kysytty aiotaanko ottaa vauvan sukupuoli selville kun se on mahdollista?
Kyllä aiomme :).
Tiina
perjantai 15. huhtikuuta 2022
Meille tulee vauva
Vihdoin se on totta ja nyt pääsen siitä myös teille kertomaan <3.
Mä olen raskaana, meille tulee syksyllä vauva!
Olen oikeastaan lähes koko vuoden, eli ihan tammikuun alkumetreiltä asti kasvatellut uutta elämää kohdussani ja samalla tässä myös masuani <3.
Nyt ollaan jo neljännellä raskauskuukaudella ja kahden viikon päästä alkaa jo viides raskauskuukausi.
Tasan neljän kuukauden päästä, elokuun puolen välin jälkeen mä jään jo äitiyslomalle.
Luulenpa että tämä neljä kuukautta tulee menemään aivan hurjan nopeasti kun ennen sitä pidän vielä kahden viikon kesälomankin.
Me ollaan niin sanoinkuvaamattoman onnellisia että ollaan vihdoin tässä elämänvaiheessa.
Masu on tosiaan jo pyöristynyt aivan selkeästi, eikä epäselväksi jää olenko raskaana. Myös muutaman potkun olen jo saanut tuntea <3.
Jos nyt lähes 20:n lapsettomuus vuoden jälkeen voi näin sanoa, niin nyt tämä onnistui tällä kertaa helposti hoidoilla.
Hoitojahan mulla on takana entuudestaankin tuloksetta, sekä vuosi sitten yksi luomusti alkanut raskaus joka ikävä kyllä päätyi keskenmenoon.
Viime Lokakuussa aloitimme "hoidot" ja neljännestä kuukaudesta tämä onnistui.
Emme itseasiassa edes joutuneet ns. kovien hoitojen ääreen, sillä tämä raskaus sai alkunsa lääkkeellä joka luonnollisesti tehostaa munasarjojen toimintaa. Se riitti <3.
Ei täysin luomu vauva, mutta lähestulkoon sillä kunnon hormoonihoitoja ei tällä kertaa tarvittu. Ja täysin luonnollisella menetelmällä pikkuinen on alkunsa saanut <3.
Hyvin kiitollinen tästä <3.
Heti ensimmäisestä kuusta kun aloitin lääkkeen, ovuloin normisti. Jokaisena neljänä kuukautena ovuloin ja kahdessa viimeisessä oli kaksosraskauden mahdollisuus koska mulla kasvoi kaksi munasolua.
Yksi vauva kuitenkin kohdussani on kaksosten sijaan.
Kaksosiin olisimme olleet valmiita ja näin myös kummassakin kuukaudessa saimme luvan vauvaa yrittää.
Ja niin se sitten tammikuun alussa tärppäsi.
Ja mikä hassuinta, aivan niinkuin ensimmäisessä raskaudessakin. Nyt on vain 10 päivää myöhemmin laskettuaika mitä ensimmäisessä kesken menneessä raskaudessa oli.
(Nopea priifaus vielä tähän väliin, eli mulla on Pcos josta lapsettomuus johtuu, ja en siis ovuloi luomusti, eli siihen tarvitsin lääkitystä. Tai no, kerran olin ovuloinut luomusti, kun kerran raskaaksi vuosi sitten tulin, mutta se olikin ihme.)
Alkuraskaudessa meitä varjosti kumpaakin sen ensimmäisen raskauden mikä vuosi sitten oli, keskenmeno. Se pelko uudesta keskenmenosta oli hyvin usein läsnä eikä kumpikaan oikein uskaltanut iloita tästä tai olla onnellisia.
Vasta viikko sitten siskoni perheineen sekä osa ystävistäni saivat asiasta tietää.
Kun olimme käyneet jo neljässä ultrassa josta yksi oli niskapoimu-ultra.
Vanhemmilleni kerroimme raskaudesta heti kun siitä saimme tietää, mutta he tietenkin pitivät asian myös salassa.
Toki tiedämme kumpikin että raskaudessa voi minä aikana vaan tapahtua jotain ikävää, mutta emme aio enää siinä pelossa elää, vaan ajatella ja asennoitua, että lokakuussa meille syntyy vauva.
<3
Vauvan myötä tässä on paljon asioita järjesteltävänä ja hankintoja tehtävä.
Niin kotona kun mulla töissäkin, johon etsin nyt vakituista toista parturi-kampaajaa. En pelkästään äitiyslomani ajaksi, vaan ihan vakituiseksi jo ennen äitiyslomani alkua!
Uusi isompi auto on jo tilattu kun mun nykyiseen pikkuautoon ei vaunut mahtuisi. Kesällä meille saapuu meidän ensimmäinen sähköauto :).
Tämä raskaus on asia jota meidän on edelleenkin välillä vaikea uskoa todeksi. Tätä kun olemme toivoneet Samun kanssa niin pitkään, vuosikymmeniä.
Koska masuni on jo pyöristynyt, on se muuttanut meillä myös makuuhuoneen järjestystä ja sänky on käännetty jo muutama vko sitten toistepäin.
Nykyään nukumme päät ikkunan edessä ja sängynpääty odottaa vielä sen kuskaamista varastoon.
Myös pikkuisen tuloon on jo makuuhuoneessa tehty muitakin muutoksia, jotta se auttaisi meitä kumpaakin tajuamaan, että kyllä tämä ihan totta on, eikä unta!
Nyt alkaa myös täällä blogin puolella ihan uusi vaihe kun saadaan uutta ja erilaista sisältöä ja kuvia teksteihin :).
Ennen vauvan tuloa meillä on myös se keittiöremontin teko vielä edessä!
Suunnittelu on tehty, vielä toteutus puuttuu.
Näin ihania uutisia tällä kertaa <3.
Rakkaudella,
Tiina