lauantai 30. joulukuuta 2023

Vuosi 2023 pähkinänkuoressa

 






Vuosi 2023 lähenee loppuaan!


Olipahan vuosi!


Ensimmäiset 6kk oli yhtä pelonsekavaa ja toiveikasta jännitystä, miten raskauden käy. Sairaslomalla, vuodelevossa olin Tammikuun viimeisestä päivästä Leonan syntymään asti.

Pää oli pidettävä kasassa ja uskottava, että kaikki menee hyvin. 

Lähes kuusi viikkoa etuajassa meidän pieni Jellona sitten syntyi.

Viiden päivän tehohoito- plus yhden päivän perhehuone-osastovuorokauden jälkeen pääsimme kotiin hyvin pikkuruisen nyytin kanssa joka oli kuin pieni nukke ja käytti 44cm koon vaatteita monta ensimmäistä viikkoa <3.

Siitä pienestä keskosesta on kuitenkin kuoriutunut erittäin toimelias ja tomera, nopeasti oppiva neiti.

Kiire sillä oli syntyä, valtavan hiuspehkonkin tuo oli kasvattanut masussa ja 4,5 kk iässä meillä oli jo pari hammasta ja käännyttiin jo reippaasti matolla ympäri.

Kainaloista tukien tuo 6kk vanha neiti jo tepastelee ympäri huushollia ja sanoo "äiti ja nam".

Hänen suuret silmät ja hymyilevä suu valaisee koko huoneen. Isäni sanoin: "Hän on pikku aurinko".


Niin valtavan ihana ilopilleri ettei sanat riitä kertomaan kiitollisuuden määrästä.



Menetyksiltäkään ei tänä vuonna säästytty, kun Huhtikuussa jouduimme päästämään sateenkaarisilloille meidän rakkaan perheenjäsenen, Iineksen <3.

Häntä ikävöimme ihan älyttömän paljon!!


Juhlia on ollut useita. 

Minun 40v. synttärit, isäni 70v. synttärit, vauvan sukupuolenpaljastusjuhlat perheelle, ystävieni järjestämät ihan mielettömän upeat yllätys baby showerit minulle ja Leonan ristiäiset. Ja Halloween juhlatkin vietettiin vielä perheen kanssa.


Pieni syksyinen reissu tehtiin Ahvenanmaalle sadonkorjuujuhlille yhdessä vanhempieni kanssa.


Ennen joulua sairastettiin koko perhe melko hurja Korona.

Ja sitten oli se ensimäinen joulu perheenä. Se oli ihana pienen tontun kanssa.



Unelmat ja toiveet vuodelle 2024 on laitettu kartalle ja lähetetty universumille.

Ihan askartelin tässä parina iltana unelmien kartan, niitä on mun mielestä tosi kiva tehdä, ja siellä ne unelmat nyt jääkaapin ovessa koreilee :).


KIITÄN teitä lukijoita taas kuluneesta vuodesta <3. Kiitollisena ja iloisena siitä miten uskollisia ja IHANIA lukijoita ja seuraajia siellä onkaan. Ette arvaakaan miten paljon merkitsette minulle <3.


Iso kiitos siis teille <3.


Blogissa nähdään ensi vuonna varmasti yhtä paljon kirjoitusvirheitä :D, aitoa ja rehellistä elämää sekä kuvia ja toivonmukaan myös niitä unelmien toteutumisia :).


Toiveita saa aina esittää teksteihin ja kuviin liittyen. Sitä varmasti itse välillä vähän putkinäköisesti jopa tätä tekee, eli toiveet ovat aina tervetulleita <3. Ja kommentit, niitä on aina ilo lukea <3.



Meillä vuosi vaihtuu kotosalla. Vanhempani ja heidän koira ovat tulossa meille syömään ja viettämään iltaa. Eli me + vauva + kaksi eläkeläistä ja raketteja pelkäävä koira = rauhallinen uuden vuoden aatto.


Raketit katsotaan tänä(kin) vuonna ikkunan takaa.


OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE <3.





Tiina




Facebook

Instagram








torstai 28. joulukuuta 2023

Perinteinen Joulu

 

































Joulu ja Joulun pyhät ovat vietetty, onnistuneesti perheen kanssa <3.

Niin Jouluaaton, Joulupäivän, kuin Tapaninpäivänkin vietimme vanhempieni luona.

Meidän Joulu on aina hyvin perinteinen. Perinteistä Joulumusiikkia ja Jouluruokia. Joukupukki ja lahjojen avaamista. Illalla käymme vielä yhdessä viemässä haudoille kynttilöitä.


Meidän ensimmäinen Joulu ei olisi voinut paremmin onnistua vaikka koko poppoo Koronan jäljiltä nuhassa olimmekin.

Sen verran väsyneitä oltiin (niinkuin silmäpusseista näkee) kun ennen Jouluaattoa valvottiin monta yötä Leonan kuumetta valvoen, että otettiin Samun kanssa pikku päikkärit mummin ja papan sängyssä kun mummi ja pappa leikitti Leonaa. Niin syvään uneen nukahdettiin kumpikin, ettei edes herätty siihen kun äitini oli käynyt ottamassa meistä kuvan kun sylikkäin nukuttiin.


Leona ei pelännyt Joulupukkia yhtään, partaa yritti kyllä kovasti repiä.

Ja voi minkä määrän Leona sai lahjoja. Isänikin totesi: "Te kyllä tarvitsette Leonalle oman huoneen".

Pappa, ihanko tosi :D. Niin tarvitaan, ihan ilman näitä lahjojakin ;).

No, mutta, lahjoihin.

Leona sai vaatteita, yöpuvun, pipon, rukkaset kevääksi, kuolalapun, äitini kutomat villasukat, Minni- ja Bambi pehmolelut, purulelun, nalle-käsilaukun, pulkan, sekä erilaisia aktiviteettileluja.

Kauhean määrän kaikkea <3. 

Kaikki kyllä käyttöön tulevat. Aktiviteettilelut ovat olleet jo ahkerassa käytössä ja niitä ollaan kovasti tutkittu ja leikitty.
Vaatteet olivat kaikki 74-80cm, eli niiden käyttöä saadaan vielä hetki odottaa. Villasukat saadaan heti käyttöön, ne ovat super kauniit.

Äitini on käsistään aivan älyttömän taitava ja hänellä on puikoilla tulossa Leonalle villapaita ja sen jälkeen useampi muu työ suunnitteilla kutoa villapaidan jälkeen <3.



Tapaninpäivänä myös Teresan perhe tuli vanhemmillemme. Syötiin, Joulupukki kävi vielä uudestaan kun vaihdoimme lahjoja meidän kesken, sekä leikittiin perinteistä pakettileikkiä. Pakettileikin lahjat ovat kaikkien arjessa käytettäviä, edullisia lahjoja. Esim. korvatopseja, hammastahnaa, kurkkupastilleja, hapankorppuja, keksejä, laastareita, servettejä jne.
Pakettileikki on joka joulu lasten hitti. Pikku-T jo sitä odotti kovasti. Eikä sillä tosiaan ole ikinä lapsille ollut merkitystä vaikka paketista tulisi korvatopseja tai laastaripaketti, vaan se on se yhteinen leikki <3.

Eilen kyläiltiin ystäväni Annikan perheen luona ja tänään oli ihan perus pyykkihuolto- ja kauppapäivä. Jauhelihakeittoa tein näin Jouluruokien jälkeen. Ruokakauppaostosten lisäksi käytiin hankkimassa Leonalle muutama seuraavan koon yöpuku -50% alesta.



Seuraavaksi se olisikin sitten Uuden vuoden aatto parin päivän päästä.





Tiina






Facebook
Instagram














lauantai 23. joulukuuta 2023

Hyvää joulua

 


















Leona on päiväunilla, Samu imuroi, mä leivoin ylläri pipareita.


Meillä askel jouluun on otettu vasta tänään. Sairastettiin koko perhe melko hurja Korona tällä viikolla ja ollaan oltu koko perhe peiton alla. Välillä piipahdettu Leonan kanssa päivystyksessä ja valvottu kolme yötä Leonan unta kuumeen takia.
Nyt alkaa tauti pikku hiljaa helpottamaan ja tänään ollaan oltu kaikki jo paljon parempia nuhaa lukuunottamatta.
Jos jotain positiivista, vanhempani sairastivat saman pöpön, joten joulua ei ole peruttu!
Eli huomenna mennään vanhemmilleni joulunviettoon.

Torstaina Samu täytti 39v. ja Leona 6kk, mutta ne juhlat jäi juhlimatta kun oltiin siskonpedissä sairastamassa 24/7. Leonan 6kk neuvola torstailta piti myös siirtää.


Onneksi ollaan jo sen verran terveitä että saamme viettää ensimmäisen joulun perheenä <3.


Mä leivoin tosiaan todella herkullisia Dumle-pipareita, Samu teki mädin valmiiksi ja illalla kinkku menee uuniin.


DUMLE-PIPARIT

500g piparkakkutaikinaa, 16 kpl Dumleja.

Jaa piparkakkutaikina 16 eri osaan, laita Dumlet päälle ja pyörittele "palloksi". Litistä vähän ja paista 200 asteessa 8-10 minuuttia.


Super hyviä!!




Nyt toivotan teille kaikille oikein ihanaa, rauhallista ja rakkaudentäyteistä joulua koko meidän perheeltä <3.


Joulun taikaa!



Rakkaudella,






Tiina






Facebook
Instagram

















tiistai 19. joulukuuta 2023

3v. sitten vs. tänään

 


















Aamulla kun Leona vielä vieressäni nukkui, luin päivän uutiset ja kurkkasin Facebookin.

Facebook muistutti ensimmäisenä kolme vuotta sitten otetulla kuvalla. (Jutun ensimmäinen kuva).


KYLLÄPÄ MEILLÄ ON OLLUT SIISTIÄ!


Ihan ei ollut sama näky meillä tänä aamuna. (Jutun toinen kuva).

 "Ei ihan" :D.


Kuin olisi pommi räjähtänyt. Ja tältä meillä kyllä ihan rehellisesti sanottuna aika usein nykyään näyttää.

Kuvassa on pyykkikassit, eilisiltana pyykkituvasta kuivumasta haetut pyykit. Pari vaatetta oli vielä kosteana ja ne "ripustettiin" illalla tuoleille kuivumaan. Koska Leona nukkui, jäi pyykkien laitto seuraavalle, eli tälle päivälle.

Pöydällä on kaikennäköistä tavaraa, suolatikkuja...

Leonan turvaistuin lähes nojaa pianoon.

Ja kuka on litistänyt meidän sohvan :D ? 

Sohva on, muodottomassa tilassa ja siinä näyttää olevan yksi tuttipullokin...

Eiliset leikit leikkimatolla odottaa tämän päivän leikkejä.


Kun otin kuvan, en koskenut mihinkään. En siistinyt tai siirtänyt mitään, kaikki oli juuri näin.


Ja ei, ei vauvan tulo ole tähän "syy".

Kyllä meillä ennen Leonaakin välillä aina toisinaan tältä näytti.

Niinkuin varmasti suurimmalla osalla meillä joskus näyttää. Elämä siinä vain näkyy. Ei sen kummempaa.

Tämä on koti, ei sisustuslehden aukeama!


Sitä monesti ajattelee että blogissa jaetut kuvat pitäisi olla aina hyvässä valossa otettuja ja siistejä kuvia. Kodin kunnossa jne.

Kuka niin määrittää?

Olen aina sanonut että itse tykkään seurata somessa eniten niitä sivuja/tyyppejä mistä välittyy aitous. Toki seuraan myös joitain sivuja mistä näkee kilometrien päähän että ne on tekemällä tehty vain somea varten, kaukana aidosta...

Niitä ainakin Instagram on mielestäni pullollaan.

Joku saattaa ajatella että "No, kuka nyt toisten sotkuja haluaisi seurailla", mutta tarviiko aina kaiken olla tiptop että kuvan voi julkaista?


Ehkä itsellä harrastelija blogin pitäjänä juurikin se että voin napsasta kuvan matalalla kynnyksellä ja jakaa sen, antaa mulle mahdollisuuden pitää tätä blogia.

Jos mun pitäisi joka kerta siivota ja tarkistaa paikat ennen kuvan ottamista, ei mulla olisi aikaa tähän.

Toki, minäkin käytän aina tilaisuuden hyväksi ja otan kuvia myös silloin kun kotia on juuri siivottu, mutta tänä päivänä, pienen vauvan äitinä, niitä siivous hetkiä ei niin usein ole.


Tehdäänkö meillä joulusiivous?

Ei.

Ei tehdä. Siivotaan tai ei siivota. Se perus siivous mitä muutenkin tehdään. Nyt näkyy kyllä pölyä olevan sen verran lattioilla, että kyllä pikaimurointi täytyy joku päivä tehdä.


Tehtiinkö meillä ennen joulusiivous?

Kyllä, yleensä aina (vanhan kodin aikaan varsinkin) jos meillä joulua vietettiin. 

Koinko stressiä siivouksesta? En ikinä. Itseasiassa pidän siivoamisesta.

Koenko stressiä siitä että nyt ei tehdä joulusiivousta? En.

Elämä muuttuu ja me muutumme sen mukana. En yritä uida vastavirtaan vaan yritän mennä virran mukana ja olla armollinen.


Saan herätä joka aamu niin ihanaan höpinään ja hymyyn, että omakin päivä kirkastuu jo heti aamusta. Ei siinä sotkut paljon paina.

Tehdään aamutoimet, aamupesut, vaihdetaan vaippa ja päivävaatteet päälle, valitaan minkä värisellä lusikalla aamupuuro syödään jne.


Eiliseen tekstiin täytyy sen verran palata, että huvittavaahan tässä on se, että meillä oli edellisessä ja itseasiassa myös sitä edellisessä kodissa (omakotitalossa) tilaa perheelle. Haaveiltiin ja toivottiin niissä asuessa aina perheenlisäystä. Ja nyt kun meillä on se perhe, toivotaan isompaa kotia. Lähes heti kun kolme vuotta sitten myytiin meidän talo ja muutettiin pikku kaksioon, tulin raskaaksi. Ja tuntuu että olen ollut koko tämän kolme vuotta enemmän ja vähemmän raskaana..


Toivotaan kyllä sitä kotia jossa Leonan kylpy voidaan hoitaa kylpyhuoneessa eikä eteisessä. Kotia jossa olisi tilava kodinhoitohuone jossa mm. pyykkihuolto hoituisi. Tosin meillä on ihan huippu pyykkitupa isoine koneineen tällä hetkellä, eli se on kyllä iso plussa nykyisessä asumisessa.


Elämä on välillä hassua, eikä todella aina mene niinkuin toivoisi ja suunnittelee.



Samu tekee juuri savulohi-katkarapu pastaa. Leona on päiväunilla ja mulla on hetki omaa aikaa.

Ja ei, en käyttänyt sitä siivoukseen, sotkut odottaa kyllä ;).


Ja, kysymys teille kuuluukin?

Pitääkö teidän mielestä aina kuvat olla tiptop ja siistiä :) ?




Tiina




Facebook

Instagram