Hikisen vaelluksen jälkeen matka jatkui Tsampikalta eteenpäin, kohti Lindosta.
Puhuttiin jo autossa matkalla että katsotaan kuinka ryysis Lindoksella on ja päätetään sitten piipahdetaanko siellä vai ajetaanko vaan ohi.
Ja siellähän oli ryysis, mikä ei yllätyksenä tullut. Ei löydetty parkkipaikkaa niin Samu jäi autolla vaan tien sivuun ja mä kipaisin hakemaan meille lisää juotavaa ja mehujäät kaupasta ja jatkettiin matkaa. Iinekselle löytyi myös tuliainen tästä kaupasta <3.
Lindokselta matka jatkui kohti Lardosta. Lardoksen kohdalta käännyttiin kohti Laermaa. Ollaan kerran aiemmin ajettu koko Rodoksen saari ympäri ja silloin käytiin ihan eteläisemmässä kärjessä Prasonisilla joten ei menty tänään sinne.
Jossain tällä välillä sanoin kerran Samulle että pysähtyy kun pystyy tien sivuun, mä tahdon hetkeksi nousta autosta ylös johonkin oliivilehtoon, pysähtyä ja vaan ihastella ja haistella sitä raikasta vuoristoilmaa jossa eri havupuiden tuoksu leijailee.
Ja näin tehtiin, pysähdyttiin ja nautittiin jonkun oliivilehdon reunalla hänen puitaan.
Laermalta otettiin suunta kohti Apollonaa.
Ja voi huokaus miten ihana pieni, autenttinen kylä <3. Liikennettä ei ollut, pari turistibussia oli parkkeerannut tien viereen ja jättänyt matkalaiset ravintolaan syömään. Koska kukaan ei ajanut takana, saatiin ajaa etanavauhtia ja ihastella tätä pientä kylää. Yritettiin katsoa mihin saadaan auto, niin johan yhdestä ravintolasta juoksi ystävällinen Kreikkalainen mies ja näytti meille paikan mihin voisimme auton jättää.
Hänen ystävällinen ele oli juuri sitä Kreikkalaista ystävällisyyttä mitä valitettavasti mielestäni näkee tänä päivänä kunnolla vain enää juurikin näissä pienissä kylissä.
Kiitettiin miestä Kreikaksi ja saatiin ystävällinen hymy kera hyvän päivän toivotuksen. Mies paineli takas ravintolaan ja me jäimme ihastelemaan näkymiä kadulle.
Päätettiin syödä tässä ravintolassa lounas. Miksi lähtisimme etsimään muuta ravintolaa kun ensivaikutelma aidosta ystävällisyydestä oli jo nähty.
Ja ravintola oli juuri niin aito Kreikkalainen kun olla saattaa. Hyvin autenttinen, isojen lime- ja kranaattiomenapuiden alla oli kiikkerän näköisiä puisia pöytäryhmiä.
Erittäin iäkkään (minun silmiini hän näytti 90-vuotiaalta) näköinen mies grillasi ruokia hyvin vanhalla isolla grillillä. Tunnelma ja tuoksut tässä ravintolassa oli jotain ihanaa, että mulla melkein tulee onnenkyyneleet silmiin tätä kirjoittaessa.
Ravintola on selkeästi perheomistuksessa jossa muutaman sukupolven perheenjäsenet, kaikki työskentelevät.
Ravintolan kaiteita kiertävät viinirypälekäynnökset jotka ovat täynnä vihreitä ja tummia rypäleitä.
Sama mies kuka neuvoi meille parkkipaikan, ohjasi meidät hymyn kera ystävällisesti pöytään ja kertoi heidän ruokalistastaan ja näytti valtavan ison vanhan uunin jossa osa ruuista tehdään.
Tilattiin kreikkalaiset salaatit, leipää ja tsatsikia, mulle Moussaka ja Samulle kana Souvlaki.
Ja nämähän oli heittämällä parhaat ruoat mitä ollaan koko matkan aikana syöty.
Siis moninkertaisesti.
Niin maukasta ja mureaa kanaa mitä Samulla oli, en ole varmaan ikinä syönyt.
Ja mun Moussaka. Kertakaikkisen hyvää ja maukasta.
Talo tarjosi vielä jälkiruoat ja oltiin kyllä aivan täynnä kun täältä lähdettiin. En edes itse jaksanut mun valtavan kokoista Moussakaa.
Mä nimenomaan haluan syödä Moussakan juuri tehtynä, ja saviruuukusta. Vaikka se on aina niin kuumaa että kielen polttaa joka kerta, on se vaan itselle ainut oikea tapa sitä syödä.
Jätettiin runsaat tipit ja lähdettiin niin tyytyväisinä täältä.
Kunnon onnellisuuskupla tuli tästä kylästä, niin peri Kreikkalainen, autenttinen pieni kylä <3.
Apollonasta lähdettiin ajamaan kohti Plataniaa - Eleousaa - Dimiliaa - Salakosta - Kalavardaa - Soronia - Theologosta - Psintosta - Maritsaa - Kremastia - Iallissosta - Ixiaa - Rodoksen kaupunkia.
Huomasin kun kuvia katsoin että Apollonan ja Rodoksen kaupungin välissä en ottanut yhden yhtä kuvaa. Muutaman videon vuorilta, mutta en ainuttakaan kuvaa. Pysähdyttiin hetkeksi kaupungissa hotelli Grand Mitsiksen eteen missä ollaan oltu parikin kertaa ja ihasteltiin turkoosin väristä merta.
Ajettiin kaupunki aivan rantaviivaa myöten aina Casinon ohi kohti venesatamaa ja vanhaakaupunkia ja takas rantaviivaa pitkin kohti Kalitheaan vanhaa kylpylää jossa oli meidän päiväretken viimeinen pysähdys.
Viimeinen, erittäin kaunis Kalithean vanha kylpylä alue nähdään seuraavassa jutussa.
Apollonan ravintola, Taverna Panoraman tunnelma, ruoka ja ystävällinen perhe mummoineen ja pappoineen jäi kyllä mun sydämeen <3.
Ihanaa päivää kaikille, me saatiin täällä juuri kunnon vesisade.
Sää on ollut hyvin pilvinen ja välillä sateinen viimeiset neljä päivää. Tämäkin on meille uuttaa täällä :D.
Think positive ;).
Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti