Puunhalaajat

Tänään käytiin....halailemassa puita niinkuin kuvista näkyy :D.

Alppiruusupuisto Haagassa - siellä me käytiin tänään kera perheen ja ystävien.

Tänään oli ihan mieletön sää ja me piipahdettiin Helsingissä ihailemassa tätä kuvankaunista kukkapuistoa.

Mä olen käynyt tuolla kerran aikaisemmin vuosia sitten ja silloin puisto oli vielä paljon pienempi.

Nyt oli vähintään kaksinkertainen siihen verrattuna minkälaisena mä olin sen aikaisemmin nähnyt.

Niin mielettömän kaunis puisto hauskoine pienine kujineen.

Nyt kaikki kukat oli parhaimmillaan eli käytiin täysin oikeaan ajankohtaan. Ehdottomasti kannattaa käydä joskus!

....ja sitten....

Mä saan aika-ajoin teiltä viestejä, että miten voin-/ jaksan (sairauteni kanssa)?

Totuushan on se, että toiset päivät ovat mulla sairauteni takia todella paljon huonompia ja toiset taas parempia.

Kotiin en kuitenkaan suostu jäädä "makaamaan" vaan tykkään todella paljon niinä hyvinä päivinä ulkoilla ja liikkua. Elää niin normaalia elämää kun tässä tilanteessa vaan voi! 

Tykkään todella paljon liikkua luonnossa ja lenkkeilen aina hyvinä päivinä, se on ihan mun juttu :).

Välillä toki ajetaan pidemmälle johonkin luonnonpuistoon "hikilenkki" ajatuksella, mutta taas välillä, niinkuin tänään tallustettiin rauhalliseen tahtiin ja pysähdyttiin välillä ystäväni lapsen kanssa halailemaan puita :).

Meillä oli todella hauskaa!

Lähimmille ystäville olen nauranut monesti, että mun omilta fb-sivuilta näkee hyvin oonko miten kipeä. Jos ei tule ainuttakaan päivitystä niin silloin tietää, että olen todella kipeä. Se vaikuttaa niin kokovaltaisesti niin kroppaan kuin mieleenkin ja silloin en ole se aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä niinkuin normisti, supersosiaalinen ihminen kun olen ;).

"Opetteluahan" tämä elämä muutenkin vielä on. En mä ole vieläkään tähän tottunut, että käteni ei toimi niinkuin ennen. En tiedä monta vuotta vielä tarvitaan jotta mun pää ymmärtää, että kädet on nyt erilaiset kuin mihin synnyin ja minkä kanssa elin 30 vuotta.

Neljä vuotta kohta mennyt enkä mä edelleenkään ole sinut tämän kanssa. Tämä vaatii jatkuvaa ponnistelua arjessa. Leikkauksia en usko nyt hetkeen tulevan, no johan nämä räpylät on kuudesti tässä muutaman vuoden sisällä leikattu joten hyvä niin.

Ei ole viikkoa kun en lääkärissä tai kuntoutuksissa kävisi. Välillä kertoja on kolmekin viikossa. 

Mutta niinkuin mun osasta kirjoituksista näkyy niin mä elän myös "täysillä".

Niin täysillä kun pystyn!

Saatan toistaa itseäni, mutta mun sielu on väärässä kropassa!

Mä koen, että musta olisi todella paljon muuhunkin kuin mihin nyt pystyn. Ja se on varmastikin se asia minkä kanssa mä jatkuvasti taistelen.

Mutta mä olen pippurinen, sinnikäs ihminen.

Haluisin lopettaa tämän jatkuvan taistelun (ja vastatuuleen tarpomisen) terveyden kanssa, mutta ikäväkyllä se ei näytä olevan vielä ainakaan mahdollista, jos ikinä. 

Olen saanut pari viikkoa sitten lisää huonoja uutisia kun mulla todettiin uusi sairaus, Fibromyalgia. pehmytkudosreuma.

Tämä on puhjennut mulla tämän käsisairauden jälkeen. Siihen ei nyt mennä sen enempää, mutta tämä toki tuo vähän lisähaasteita vielä arkeen.

(Tämän diagnoosin jälkeen oli kyllä olo, että eikö mikään riitä!?)

Mutta edelleen, mä olen sinnikäs tyyppi niinkuin näkyy :).

"Mä halailen nyt puita ja nautin elämän erittäin pienistäkin asioista."

<3

Nyt mä käperryn miehen kainaloon ja nautin siitä!

Hyvää yötä, pus!

Tiinamaria

(Style by Tiinamaria, FB & IG)