sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Sunday cooking - Burgundinpataa
















Mulla on takana kolmen päivän vapaat (pe-su).


Pyrin tekemään käsieni takia neljän päivän viikkoa ja tällä viikolla tein töitä maanantaista torstaihin.


Aina tuo 4 päivää viikkoon ei toteudu kun olen maailman huonoin sanomaan "ei", mutta se kostautuu mulla käsikivuilla hyvin nopeasti ja sitäkään en tahdo.


Nämä kolme vapaapäivää ovat menneet hyvinkin leppoisalla otteella.


Ulkoilua, muutama leffa Netflixistä, käynti vanhempieni luona, käynti yhden ystävämme luona, ruokaostokset Jumbossa, käynti Tapanilan Rönttösrouvassa, käynti Vepsäläisellä, pyykkitupa vuoro ja viikon pyykkien pesu, sekä ruuanlaittoa.


Vepsäläisellä käytiin just ennen sulkemista eilen katsomassa hyllyjä. 

Mm. noita kuvissa näkyviä Montanan hyllyjä ollaan ajateltu sekä olohuoneeseen, että makuuhuoneen yöpöydäksi syvenpänä mallina.


Näihin ollaan tykästytty kovin, mutta niin kauan kun hyllyjä ei ole ostettu toki pidämme silmät auki muiltakin vaihtoehdoilta. 


Rönttösrouvasta ostettiin porkkanakakkupala tälle päivälle jälkkäriksi kun päätettiin panostaa ruuanlaittoon vähän enemmän muutenkin :).


Tänään meillä oli ruokana kolme tuntia haudutettua Burgundinpataa riisin kanssa ja lisukkeena vielä höyrytettyjä rakuunaporkkanoita voisulan kera. 


Ei mitään laihdutusruokaa ;).



Samu oli tänään vastuussa pääruuasta kun mä hoidin samaa aikaa pyykkirumbaa pesutuvassa.

Niin mielettömän hyvät tuoksut kantautui rappuun asti että <3.


Höyrytetyt rakuunaporkkanat on mun suosikkeja ja laitettiin tällä kertaa niihin myös lusikallinen voisulaa päälle. 


Burgundinpata:

N. 1 kg naudan paistilihaa

Rasiallinen herkkusieniä

Sipuli

Pekonia 1 pkt

Valkosipulia 3 kynttä

4 porkkanaa

Tuoretta Timjamia 

500g tomaattimurskaa

3 laakerinlehteä

1/2 pulloa punaviiniä 

Pippuria, suolaa

1 lihaliemikuutio + 1/2 L vettä

(hillosipuleita). 


Hillosipuleita me ei tänään laitettu, mutta ne tähän oikeasti kuuluisi vielä mukaan. 



Rönttösrouvan porkkanakakku oli taivaallisen hyvää, mutta sen verran makeaa, että yksi pala todellakin riittää meille jaettuna erinomaisesti jatkossakin. 


Tarkoituksena oli ostaa pikku limppu heidän valikoimastaan, mutta ne oli jo siltä päivältä myyty. Mutta päätettiin kokeilla tuota kakkupalaa :).


Parina päivänä on ollut niin mieletön linnunlaulu, että on tuntunut ihan keväiseltä. 


Se sai mut miettimään sisustusjuttuja.

Ajattelin, että saattaisin haluta hieman väriä sohvatyynyihin keväämmällä. 

Punainen matto vaihdetaan keväämmällä myös, vaaleansiniseen mattoon, joten ajattelin jos pari tyynynpäällistä hankkisi vielä myös värillisinä. 


Tykätään kovin Chhatwal & Jonssonin tyynynpäällisistä mitä meillä on nytkin pelkästään sohvalla, sekä sängyn päällä ja heidän valikoimaansa katselin mitä värejä heillä on tällä hetkellä.

Tykästyttiin kumpikin heidän sinisävyisiin tyynynpäällisiin, joten mahdollisesti siis tilataan niitä pari kevään lähestyessä.


Jos meillä olisi tilaa enemmän, tahtoisin mahdollisesti tummansinisen sametti nojatuolin Messingin värisillä jaloilla, mutta sitä ei tarvitse miettiä koska meillä ei ole tilaa :D.


Värit on alkanut pitkästä aikaa houkuttamaan kotiin, mutta pienissä määrin.

Aina tähän asti kun olen väreillä sisustanut, palataan taas pian meidän silmiä miellyttävään harmoniseen värimaailmaan.

Mutta silloin tällöin on kiva jollain pienillä värillisillä asioilla, kuten tyynynpäällisillä, vaihdella kodin ilmettä :).


Viimeinen Tammikuun viikko edessä, kyllä on mennyt nopeasti tämä kuukausi taas. 


Kohtahan se kevät on ihan oikeastikin ovella :).


Mukavaa sunnuntaita! 





Tiina



Facebook

Instagram





lauantai 23. tammikuuta 2021

Kuin Feenix lintu





En keksinyt tähän tekstiin osuvampaa kuvaa kun tämä Facebookissa muutama viikko sitten tekemäni (leikkimielinen, ei kai niitä muuksi voi kutsua) ennustus.


Kuitenkin kun tuon tein, oli siinä myös paljon totta. 

Tunnistan kyllä itseni siitä ja tuo lause "vuonna 2021 menneisyytesi kyyneleet ovat enää vain muisto".


Meidän muutto oli enemmän kuin muutto. 


Ihmismieli on jännä!


Kuten te jotka olette lukeneet blogiani pidempään, muistatte niin meidän lakitaistelut ja talonkorjaukset kun myös sairastumiset ja sen kanssa kamppailut.


Nämä varjosti pitkään meidän elämää ja samalla se kyllä vaikutti meihin sekä yksilöinä, että parina. 


Niin monta vuotta kun vaan taistelit, oli elämä yhtä suorittamista ja hengissä pysymistä. 

Sitä tunnetilojen kärsimystä en voi edes sanoin kuvailla.

Vaikka nämä asiat ovat jääneet taakse ja eteenpäin menty, tuntuu musta vasta nyt muuton jälkeen, että ensimmäistä kertaa mä en kanna noita taakkoja enää mukanani. 


Mikä sairaus? 

Mikä "talo helvetti" ? 


Mitä ja koska muka? 



Ne selkeästi jäi harteiltani pois muutossa. 

Miten kevyt ja hyvä olo nyt voikaan olla. 

Se näkyy meillä kummassakin, ei siitä ole tarvinnut edes puhua, vaan sen näkee kumpikin varmasti niin itsessään kuin toisessaan, että ne asiat on nyt unohdettu, niistä on menty yli. 


Oon ihan sitä mieltä, että muutto oli tähän se syypää, positiivinen sellainen. 

Kuin olisi aloittanut täysin kaiken alusta, olisi saanut uuden mahdollisuuden. 


S i e l u   k u i n   F e e n i x i l l ä!



Tämän olen kuullut usein, todella usein. 



Muutoista sen verran vielä, että uskon kyllä muuton tuomaan isoon muutokseen elämässä todella paljon!


Olen kerran aiemmin tehnyt merkittävän muuton, joka auttoi mua merkittävästi eteenpäin. 


Tämä oli ennen Samua, kun erosin, edellisestä pitkästä, yli 8 vuotta kestäneestä suhteesta.

Silloin tuntui, että tarvitsen ison muutoksen ja kuulkaa niin etelän tyttö pakkasi laukut ja muutti hyvin pienen harkinnan jälkeen Käpylästä pohjoiseen, Ouluun asti. 

Asuin puoli vuotta Oulussa jonka jälkeen pakkasin taas laukut ja muutin hieman alemmas, Kuopioon, jossa asuin myös puoli vuotta.

Kummastakaan kaupungista en tuntenut ketään, enkä ollut kummassakaan kaupungissa koskaan edes aiemmin käynyt. 


Kummastakin kaupungista sain erittäin nopeasti sekä työpaikan, että asunnon. 


Hyppy tuntemattomaan.

Mutta tämä oli yksi elämäni parhaimpia juttuja, koska sain sekä opetella tutustumaan itseeni uudelleen ja samalla pääsin erosta yli. 


Olin jo palaamassa takas Käpylään kuukauden päästä kun tapasin Samun. 

(Samu kerkesi käydä luonani Kuopiossa pari kertaa ennen mun muuttoa takas Käpylään.)

Samun tapaaminen oli varmasti se elämäni paras asia!


Tämän ihmisen, parhaan ystäväni, sielunkumppani kanssa ollaan selvitty ihan jokaisesta kriisistä yli yhdessä, koska me ollaan haluttu selvitä niistä yhdessä.


Vaikka varmasti meilläkin on ollut huonot hetkemme jolloin luovuttaminen varmasti molemmilla on käynyt hetken aikaa mielessä, mutta mitä kumpikaan ei oikeasti ole halunnut. 

Eihän meillä keskenään yhdessä huono olo ollut, vaan raskaita hetkiä jotka varjosti elämää. 


Tänä päivänä en voisi kuvitellakaan elämääni ilman Samua. 

Varmasti on ollut myös niitä hetkiä jolloin en ole voinut sietää häntä, mutta niitä onnen hetkiä on miljoonasti enemmän.

Sama varmasti pätee myös toisinpäin ;D.


Hetki jota elämme NYT, on todella kevyttä. 

Tarkoitan nyt juurikin sitä henkistä puolta. 

Muutto oli paras juttu MEIDÄN KOKO elämässä, että parisuhteessa pitkään aikaan. 


Sen verran tuo Vuosiennuste jo vasta näin Tammikuun lopulla piti paikkaansa, että menneisyyyden kyyneleet on NYT todella unohdettu. 


Tämä vuosi todella on suuri käännekohta meidän elämässä ja se on ihan mielettömän ihana ja tervetullut tunne <3.


Ihanaa viikonloppua! 


Ps. Ystävälleni Marjo-Riitalle Ouluun ISO hali <3, sekä Kuopion työkavereille monta lämmintä ajatusta <3.


Rakkaudella,



Tiina



Facebook

Instagram




sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Vanhat tikapuut - viikonloppua
































"Eilen töissä, tänään kotona" ! 


Viikonloppuun on mahtunut niin töitä, perus kotoilua, ulkoilua, kyläily Teresan luona tänään, sekä pyykkitupavuoroa. 


Vuoden ensimmäinen laskiaispulla, sekä sisustuslehti. 



Tänään käytiin tosiaan Teresalla, Iines mukaanlukien, jonka takia mentiin autolla (Iineksen tassut ei näillä pakkasilla pitkiä matkoja kestä) vaikka Teresan perhe kävelymatkan päässä meiltä asuukin. 


Vanhempani olivat siellä myös, joten voi siis sanoa tätä ns. perheen laatuajaksi <3.



Perhe on mulle ja kyllä koko meidän perheelle erittäin tärkeä asia ja olen kyllä todella onnellinen, sekä kiitollinen meidän läheisistä väleistä! 



Kuten kuvista näkyi, on olohuoneen ikkunalaudalla kynttelikkö, sitä ei pakattu joulutavaroiden mukana pois vaan annetaan sen vielä talviajan valaista.


Makuuhuoneessa puolestaan näkyivät vanhat puiset tikapuut jotka ovat tässä asunnossa olleet jo 50-luvulta saakka.


Ne on aikojen saatossa saaneet hieman siipeensä niin sanotusti, mm. erivärisiä maaliläiskiä.


Meinaan ensi kesänä ottaa nuo tikapuut joku kerta mökille mukaan, hioa ne ja sen jälkeen maalata. Mustaksi luultavasti. 

Nuo rappuset tarvitaan jotta eteisen korkeaan yläkaappiin yltää, sekä myös keittiön yläkaapeihin.

Mutta oletan, että ne ovat alunperin hankittu tänne tuota eteisen korkeaa yläkaappia varten. 


Ne on musta ihan älyttömän ihanat, mutta tosiaan nyt niin kirjavat kaikista eri värisistä maaleista mitä tässä asunnossa on ollut viimeisen 20v aikana. 


Siihen tulee kesällä muutos ;).


Sekä tänään, että eilen illalla meillä on ollut kunnon leffamaraton.


Ja ainiin, tekemästäni korvapannasta toivottiin kuvaa, tässä nyt yksi hyvin pikainen sellainen :). 


Nyt suihkuun, huomenna kutsuu taas työt :).



Hyvää yötä,



Tiina



Facebook

Instagram




keskiviikko 13. tammikuuta 2021

4 x panta







Hyvää ja lumista keskiviikko iltaa <3.


Juuri tultiin Iineksen kanssa tuolta lumimaasta kotiin saatettuamme pikku T:n kotiin.


Pari tuntia sitten puhelimeni soi ja T kysyi jos olemme kotona ja hän voisi tulla hakemaan tekemiäni pantoja. 


Kahden pannan rusetit oli vielä päättelemättä, mutta päättelin ne samalla kun kuuntelimme neidin pianokonserttia.


En ollut kuvannut pantoja vielä ja värit eivät nyt ihan oikein näissä pimeällä otetuissa kuvissa näy, mutta ehkä näistä nyt idean saa kuitenkin irti :)?


Ohjeita mulla ei valitettavasti näihin ole. 

Käsitöissä teen vaan juttuja mitä mitä osaan tehdä ilman ohjeita, omasta päästä. 

En osaa lukea mitään virkkaus- tai neulomisohjeita, joten olen vaan itse opetellut eri tekniikoita.


Rusetit laitoin suunnitellusti eri tavalla kiinni pantoihin. 

Toinen rusetti on tarkoitettu olevan vinossa, pinkki panta. 

Ja keltaisen pannan rusetti taas suunniteltu pidettävän keskellä otsaa. 


Itselle tekemästäni valkoisesta pannasta joka viime jutussa vilahti, jäi juuri tuon pikku pannan verran liikaa lankaa. Se riitti juuri ja juuri siis tuohon T:n pantaan.

Näin ei jäänyt turhaa jämälankapätkää kaapin nurkille :).


Neiti tykästyi kaikkiin pantoihin, eikä osannut sanoa mikä olisi kivoin :).


Ja mitkä poseeraukset sain kun kuvasin pannat, I H A N A pieni neiti <3.



Tällä lumimyräkällä mikä meillä ainakin täällä etelässä on, ei pantoja nyt pääse käyttämään, mutta kevään tullen varmasti pääsee. 


Täällä onkin lunta nyt riittänyt. 

Jouduin itse eilen työn parkkipaikalla ongelmiin autoni jäätyäni lumeen jumiin, avulias herrasmies pelasti mut kuitenkin tilanteesta ja pääsin kotiin.


Tänään meninkin sitten ensimmäistä kertaa töihin bussilla :D. Päätin, että en olisi samassa tilanteessa tänään, ja olisin aivan varmasti ollut. Niin monta autoa oli tänään erittäin pahasti jumissa kampaamoni edessä.


Bussi toimi erittäin mainiosti ja meinaan tätä mahdollisuutta kyllä jatkossakin käyttää tämmöisessä säässä ihan suosiolla!



Mulla on huomenna vapaapäivä kun tulevana lauantaina taas olen töissä :).


Nyt iltapalan tekoon! 



Tiina



Facebook

Instagram