lauantai 25. tammikuuta 2020

Asuja - toivepostaus





















Asuntokuvioiden lomassa on hyvä välillä katsastaa tämmöistä pientä "hömppää".

Yksi toistuva toivepostaus onkin asukuvat!


Saan tasaisin väliajoin kivoja palautetta niistä harvoista kuvista, missä itse välillä pilkahtelen.


Kiitos niistä <3.



Asukuvia on toivottu lisää ja vaikka nyt en kuvissa itse olekaan, päätin tähän hieman koota ns. kulmakiviä talvipukeutumisen asuista. 



Värit ovat suhteellisen vaaleita ja harmoonisia, enimmäkseen;

Luonnonvalkoista, 
Harmaata ja
Beigeä. 


Toki kaapistani löytyy myös muutamia hyvinkin värikkäitä vaatteita, sekä muutamia mustia, mutta enimmäkseen ne ovat kyllä näitä vaaleita. 

Eilen viimeksi päälläni oli töissä farkkujen kanssa kirkkaan oranssi pusero.


Villapaitoja / mekkoja suosin talvella. 


Ostan nykyään huomattavasti harvemmin vaatteita mitä ennen, lähinnä sitä tulee täydennettyä silloin vaatteita kun sille oikeasti on tarvetta. 

Useampana vuotena kun olin kotona sairaslomalla, ei kaappi saanut täydennystä/uusiutumista juuri olleenkaan ja täytyy sanoa, että hieman uudistusta se kaipaisi vieläkin..

Pari lemppari villaneuletakkia mm. vaatisi uudistuksen, koska ovat jo niin käytetyt ja kauhtuneet, mutta jos nyt näillä menisi vielä tämän talven ja ensi syksynä sitten uusisi ne. 



Kengät ovat mun heikko kohta, olen aivan totaalinen kenkähamsteri ollut aina.


Tietynmallista, sekä väristä villakangastakkia yritin kuumeisesti etsiä syksyllä, tuloksetta. 

Sekin varmasti tulee vielä joskus vastaan :) .
Roomassa törmäsin lähes täydelliseen takkiin, lähes.. 


Kuvissa näkyi myös lempi kynsilakkani, sekä toinen hajuvesistä. 


Dior 257 ja

Hugo Boss The Scent.

Toinen lempituoksuni on Hugo Boss Orange joka on ollut käytössäni jo ainakin 10v.

Scentin löysin ehkä pari vuotta sitten.. 


Vaikka arkena olenkin se "lenkkari- ja loafertyttö" ,
 jos vaan työnkuvani olisi erilainen ja voisin pukeutua eri lailla fiinimmin töihin, rakastaisin käyttää mm. kynähameita ja korkkareita.

Mun työssä ne saa kuitenkin täysin unohtaa. 



Yksi ihminen kenen tyyliä ihailen erittäin paljon on Meghan Markle. 


Siinä on mielettömän kaunis ja upea nainen kenen tyyliä jaksan aina ihailla! 



Tennareista puheenollen, haaveilen kevääksi Minna Parikan tiettyjä Pupu-tossuja. 

En ole niitä koskaan sovittanut jalkaani, mutta jos tämä malli sopisi malliltaan, niitä olisi vaikea vastustaa. 


Kotona viihdyn näin talvella legginsseissä ja pidemmässä neuleessa ja muuten vapaa-ajalla talviaikaan päälläni on hyvin usein farkut ja neule/villapaita. 




Mulla viikko hurahti taas kiireisesti töissä ja somettelut on jäänyt nähtävästi nyt enimmäkseen mulla vapaapäiville.

Tänään saatiin upea auringonpaiste, siispä oikein ihanaa viikonloppua!




Tiina




(Style by Tiinamaria myös Facebookissa, sekä Instagramissa)





maanantai 20. tammikuuta 2020

Meidän koti 12v. sitten (Helsinki)










































Tässä koti-asumis asioiden "ollessa pinnalla" päätin kaivaa vanhan läppärini esiin ja etsiä sieltä vanhoja kuvia edellisestä kodistamme.


Tältä näytti meidän koti ennen nykyiseen kotiimme muuttaessa, 12v. sitten.

Tällöin asuttiin Helsingissä, Suutarilassa, aivan Ala-Tikkurilan rajalla, Vantaanjoen rannan kupeessa.

120m2:nen, vastavalmistunut, kaksikerroksinen, kolmen makuuhuoneen omakotitalo jossa olimme talon ensimmäiset asukkaat.

Pintamateriaalit ei tässä kodissa koskaan meitä miellyttänyt, mutta silloin muutimme Käpylästä putkiremontin alta pois 45m2:stä kerrostaloasunnosta täysin uuteen kotiin, joten siihen nähden tämä oli silloin luxusta.

Mä olin... hetkonen... tuolloin 24-25 vuotias kun tuonne muutettiin...

Paljon on sisustustyyli muuttunut vuosien varrella, silloin sisustustyyli/trendi oli huomattavasti romanttisempi.


Kuvien laatu (ja työhuoneen siisteystaso :D ) ei nyt parasta siistiä blogimatskua ole, mutta eiköhän tästä jonkun kuvan kuitenkin saa.
Kuvat ovat otettu silloin itseä varten muistoksi...


Tällöin meillä oli kuvissa näkyvät koirat Nasu ja Nemo, sekä luppakorvakani Dumbo joka sai olla aina vapaana.

Nämä kaikki muruset oli vielä meillä nykyiseenkin kotiin muutettua.
Nasu oli luonamme n. 11v., Nemo 9v., sekä Dumbo vajaa 8v.

Nemo oli itseasiassa meillä vielä silloin kun Iines tuli meille <3.

Nemo ja Iines oli aivan parhaat kaverit <3 <3.



Mikäli meille vielä joskus omakotitalo tulee, haluaisin sen olevan yksikerroksinen.

Piha (tontti) oli tuolloin todella onneton, 400m2 ja auto, sekä moottoripyörä (plus polkupyörät, nurmikonleikkuri jne.) oli lähes keittiönikkunan alla, mutta näin se monesti on Helsingissä, monet tontit ovat näin pieniä.
Tässä kuitenkin tontin koko tämän talon kanssa oli meidän mielestä huono. 
Tästä syystä emme tähän taloon jääneetkään. 

Tällöin päätettiin, että seuraavassa kodissa on oltava autotalli, sekä isompi tontti.


Nyt ajattelisin, että joku 600-1000m2:n tontti olisi meille hyvä omakotitaloasumisessa, siitä minunkin kädet varmasti selviäisi yhdessä Samun kanssa.


Näin ne haaveet ja tarpeet muuttuu ajan myötä..  




Yritin myös etsiä kuvia Käpylän kodistamme, mutta siitä en löytänyt ainuttakaan pelkkää sisustuskuvaa missä ei olisi ihmisiä.


Sen sijaan löysin kyllä aivan mahtavia ja hauskoja kuvia viimeisen 10-vuoden ajalta, nykyisestä kodistamme.
Paljon on mahtunut tapahtumia tähän kotiin ja kymmeneen vuoteen.

Ehkä mä joku päivä jaan teille jotain vielä niistäkin :).




Nyt oikein ihanaa alkavaa viikkoa, mulla se alkoi vapaapäivällä <3.





Tiina







sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Hyvä paha some - someraivo










No voi hyvät hyssykät taas!!

Mistähän aloittaisi... 


Tekstini 
"KOTIMME ON MYYNNISSÄ"  
aiheutti osalle ns. someraivon.


Sain erittäin paljon negatiivista ja ikävää arvostelua siitä, että tekstissäni ei ollut: Meidän osoitetta.
Myynti-ilmoitusta.
Hintaa. 


No ei ollut ei ja ihan hyvästä syystä, 
jota kutsutaan turvallisuussyyksi.


Tekstini ei HUOM ollut virallinen myynti-ilmoitus, vaan se oli oma blogitekstini, joka toki täydentäisi lisäkuvilla ja omalla vapaamuotoisella tekstilläni tämän kodin ja ympäristön puolia.


Kuka muu tästä osaisi paremmin kertoa kun me asukkaat itse?? 

Se, tavoittaisiko tekstini edes ikinä tulevaa talon ostajaa, on vielä tässä kohtaa arvoitus. 

Ei siitä nyt joka tapauksessa haittaakaan kenellekään ole.

Silti se aiheutti joissain ISOA ärtymystä. 


Osa kuvista, Ilkka Vuorisen ottamat, olivat välitysliikkeemne (Remaxin) kautta otettuja ja sain täyden oikeuden käyttää niitä (jo aiemminkin), sekä lisätä kuvia myös omasta arkistostani, ulkokuvia eri vuodenajoilta.

Tämä on vain plussaa! 

Ilkan nimi kokonaisuudessaan oli myös mainittu tekstissä! 


Tässä mua arvosteltiin rankalla kädellä, että en mm. kunnioita välittäjäämme koska en käytä hänen matskujaan.
(arvostelija oli toinen, eri firman välittäjä) 

Miten niin en käytä, jokaisen kuvan käytin! 

Muutenkin kuulemma tekstini loukkaa välittäjäämme. 


KAIKKEA SITÄ KUULEEKIN!


A. Välittäjämme tiesi tekstistä, hän luki sen jopa ennen sen julkaisemista. Hänen mielestä tekstini oli erinomainen. 
B. Koska minulla oli kuvia niin kesältä, että talvelta, käytin niitä. Nämä samat kuvat olen muuten itseasiassa toimittanut myös välittäjälle, että hän voi niitä myös käyttää.    C. Tätä kutsutaan yhteistyöksi.


Meillä on välittäjä joka tekee työn ja saa siitä palkan, mutta tekstini omassa blogissani ei varmasti haittaa ketään. 


Talostamme tosissaan kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä halutessaan, tai suoraan välittäjäämme jonka tiedot sähköposteineen ja puhelinnumeroineen tekstissäni oli. 

Lisäksi, sen verran Google meitä tänä päivänä helpottaa, että kyllä jokainen kuka oikeasti on tästä kiinnostunut, löytää tämän kodin myynti-ilmoituksen netistä ilman sen isompaa salapoliisityötä. 


Miksi sitten turvallisuussyistä jätin linkin tekstistä pois ja mitä sillä tarkoitan?


Some tuo mukanaan paljon hyvää, mutta myös sitä ei niin hyvää.


Mulla on ikävä kyllä riesanani eräs ahdistelija (mies) tullut blogini kautta.

En tästä nyt sen enempää tässä kerro, mutta ei, en halua mainostaa osoitettani täällä koska ikävä kyllä maailmassa on myös paljon hulluja ja sairaita ihmisiä. 

Jopa sukunimeni ei ole näkyvillä tästä syystä omassa henkilökohtaisessa fb-tilissäni.

Kaikki varmasti löytyy tänä päivänä jos tosissaan haluaa, mutta en sitä tarjottimelta halua suoraan tarjoilla. 

Ja toki, nämä "hullut" nyt myös löytävät tämän kodin osoitteen jos haluavat. 


Mitä somekiusaamiseen tulee niin se on kyllä asia mitä en voi kertakaikkiaan ymmärtää. 


Tekstini ei ollut keneltäkään pois, se ei ollut epäkunnioittava ketään kohtaan, varsinkaan Ihanaa välittäjäämme <3.


Kohteliaasti voi aina kysyä, neuvoa ja sanoa oman mielipiteensä, tietenkin, mutta semmoinen pahansuopainen ilkeily, ja vieläpä tietämättä asioista MITÄÄN, se on todella oksettavaa.


Luojan kiitos oma elämäni ei ole niin köyhää, että mun tarvitsisi ikinä moiseen ryhtyä! 



Osaan kyllä asettua kaiken tämmöisen oksettavuuden yläpuolelle, mutta mäkin olen ihminen joka tuntee asioita. 

En mä halua yhtään negatiivista energiaa ympärilleni. 

Olen kaikesta ja kaikista niistä asioista ja ihmisistä luopunut, ketkä ovat tätä aiheuttaneet. 

Lähipiiriini koostuu onneksi aivan toisenlaisista asioista ja ihmisistä. 

Mutta ei mun tarvitse silti kaikkea kakkaa niskaani ottaa, sen takia, että olen julkinen bloggaaja.

Ei se "julkisuus" saa olla syynä siinä yhtään enempää kun tuntemattomuuskaan!! 

Ei ketään kohdella niin! 

Tämän ruudun takana on ihan tavallinen ihminen. 



Iloa ja vain positiivista energiaa päivääsi! 


Kuvat:Ilkka Vuorinen




Tiina