perjantai 23. kesäkuuta 2023

Jellona on syntynyt




 



Pienen pieni tummahiuksinen tyttö, leijonanpoikanen, syntyi päivystyksellisellä sektiolla juuri ennen puoltayötä keskiviikkona 21.6.2023 <3.

Viikko ennen suunniteltua sektiota.


Mulla alkoi supistukset keskiviikkona jotka yltyivät niin nopeasti, että tunnissa mentiin alle minuuttiin.


Mulle jouduttiin jopa antamaan supistuksen estolääkettä hidastamaan synnytystä koska synnytyssalit olivat täynnä ja kiireellisiä sektioita muitakin.


Lääke auttoi ja vähän ennen vuorokauden vaihtumista pienen pieni Jellona syntyi.


Painoa 2645g ja pituutta 46cm.


Kokonaisia viikkoja vauvalla oli syntymäpäivänään 34+3 ja tästä syystä, alle 35 viikkoisena hän joutui teholle.


Vauvalla on kaikki hyvin <3.


Koska itse jouduin osastolle sairaalahoitoon, on Samu viettänyt teholla vauvan kanssa aikaa ja minä aina kun olen sinne voinniltani päässyt.


Maitoa mulla nostatellaan pumppaamalla ja eilisestä asti vauva on saanut sekä minun maitoani, että korviketta.


Halkeamme onnesta <3. 

Minkä täydellisen pienen ihmeen me olemmekaan saaneet aikaan!


Ja katsokaa noita hiuksia :D.


Minähän olen ollut lapsena ihan paperin valkotukkainen ja Samulla oli syntyessään todella vaaleat, aavistuksen punertavat hiukset. 

Ns. kaljuja ollaan kumpikin oltu syntyessään, mutta ihan vaaleita.

Toki olemme kumpikin tummentuneet vanhetessamme jonkin verran, mutta minun nykyinen tumma hiustenväri on purkista.


Joku teistä saattaa muistaa että pari kk:tta sitten näin unta että meille syntyi todella pieni, siro, söpö tyttö jolla oli aivan tummanruskeat hiukset. Katsoimme unessa toisiamme Samun kanssa ja purskahdimme nauruun ja sanoimme: " Kenen tämä on, tämä ei voi olla meidän" :D.


Mutta kyllä hän 100% meidän biologinen lapsi on vaikka emme todella odottaneet tämmöistä tummaa peikkolasta :).

Toki hiukset saattavat vielä ihan vaaleiksi muuttua :).


Hän on aivan täydellinen ja olemme todella onnellisia <3.



Nyt ollaan sairaalassa niin kauan kun vauvan vointi vaatii <3.



IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE!




Tiina




Facebook

Instagram
















keskiviikko 21. kesäkuuta 2023

Sairaalassa

 











Koska olen saanut huolestuneita viestejä kun somekanavillani on ollut hiljaista, ajattelin teille nyt kertoa mitä meille kuuluu.



Olen sairaalassa, Naistenklinikalla.


VAUVALLA ON KAIKKI HYVIN!



Eli. 

Puolitoistaviikkoa sitten sunnuntaina, saman päivän iltana kun ystäväni järjestivät mulle yllätys babyshowerit, mulla alkoi illalla tihkua lapsivettä.


Luulin sen aluksi olevan virtsankarkailua koska olin lukenut että monella loppuraskaudesta sitä tulee.

Muutaman kerran illan aikana huomasin kun olin jalkeillani, että hetkinen, nyt tuli kyllä lusikallinen pissaa housuun ja mietin että voiko se olla lapsivettä, mutta sitä tuli niin vähän, että ajattelin nyt rakkoni alkaneen temppuilemaan vauvan ja kohdun painosta.


Yöllä vähän reilu yhden jälkeen käännyin sängyssä noustakseni ylös vessaan käymään ja kun käännyin, lurahti sitten vettä oikein kunnolla. Siinä kohtaa tajusin että tää ei voi olla muuta kun lapsivettä. Herätin Samun, soitin Naistenklinikalle johon saatiin käsky lähteä.

Viikkoja mulla oli tässä kohtaa täynnä 33 ja viikko 34 oli juuri alkanut.


Päästyämme Naistenklinkalle meni loputkin vedet.


Koska vedet meni ja synnytys saattaisi heti käynnistyä, piti multa saada tukilanka pois kohdunkaulalta.


Siitä alkoikin sitten yksi iso ongelmien tapahtumaketju joka vaatii itseltä vieläkin vähän sulattelua asiaan.


Mutta vauvalla on siis kaikki hyvin, painotan sitä nyt tässä ettei kukaan pelkää pahinta!


Sen sijaan minulla ei ole :(.


Eli. Ensin yksi lääkäri yritti ottaa lankaa pois ja hän totesi ääneen hoitajalle "Onko meillä lanka vaihtunut millä näitä tukilankoja nykyään laitetaan, hän ei edes näe koko lankaa. Ultralla hän sen näki, mutta ei paljaalla silmällä, mikä pitäisi siis kohdunsuulla emättimen päässä näkyä.

Normisti langanpoisto on nopea ja kivuton toimenpide, ihan niinkuin normi tikkien poistokin. Langan solmupäästä kiinni, lanka poikki ja vedetään se pois. 

Mutta kun mulla ei ollut lankaa näkyvillä.  Se oli niinkuin kadonnut sieltä kokonaan.

Mut otettiin osastolle ja sanottiin että seuraavana päivänä toinen lääkäri yrittää ottaa sen pois koska mulla ei ole supistuksia.


Tässä välissä pitää kertoa se että vaikka mulla meni lapsivesi, istukka tekee kokoajan lisää uutta vettä ja vauva ei ole vedettömässä kohdussa. Toki mulla on vaipat jalassa kokoajan koska valun vettä "taukoamatta". Mutta vesi ei ole enää elinehto vauvalle(!) ja hän voi hyvin ilman vettäkin erinomaisesti.

Esimerkiksi jollain voi mennä vedet viikolla 25 ja raskaus jatkua vielä 10 viikkoa eteenpäin ennen kun vauva syntyy.

Ennenaikaiset vedenmenot eivät myöskään ole harvinaisia. Joskus ne johtuu esim. tulehduksesta, mutta aina syy ei selviä.

Mulla ei tulehduksia tai Streptokokkia ollut, eli tuskin ikinä selviää miksi vedet meni.

Lanka saattoi kalvon hajottaa tai sitten ei.


No mutta. Tuli maanantai, seuraava päivä. Lankaa yritettiin ottaa neljän lääkärin toimesta pois, tuloksetta.

Koska mulla ei edelleen ole supistuksia, varataan mulle leikkaussalista aika tiistaille jossa mut puudutetaan ja operoidaan. Joudutaan rikkoa limakalvoja ja kudosta koska tämä liian ohut lanka millä mut on karsittu kasaan, liian tiukkaan, on leikannut läpi mun kohdunkaulan.

Mulle kerrotaan että lanka jolla yleensä kohdunkaula ommellaan on litteä kuin kengännauha ja leveämpi. Lanka jota mulla käytettiin oli pyöreä, super ohut, siimaa muistuttava.

Miksi mulle on käytetty tämmöistä lankaa, sitä tässä on ihmetellyt kaikki. Sen kun tietäisi.


Tässä kohtaa pitää sanoa että tämä on erittäin harvinaista että näin käy. Mä olen kuulemma ensimmäinen mitä tässä talossa on nähty ja käynyt.

Ja tietenkin tämä p###a arpaonni kävi mulle, kelle muullekaan :,(.


No ei tää huono onni tähän(kään) lopu.

Mun operaatiossa oli mukana jopa tuttu Hussin ylilääkäri kenen luona kävin yksityisellä lapsettomuushoitojen puitteissa. 

Mut tehtiin täys puudutuksessa koska kipu olisi liian kova kestää muuten koska joutuivat tosiaan rikkoa kudosta ja heidän täytyy saada lanka kerralla kokonaan pois. Sitä ei missään nimessä saa jäädä sinne sisälle.

No arvatkaa jäikö sitä? No kuulkaa jäi :(. Pätkä on mun kohdunkaulan kudoksen sisällä edelleenkin.

Tämä loppu pätkä hoidettaisiin synnytyksessä pois.


Meni pari päivää osastolla lisää ja päästiin torstaille.

Mulla ei edelleenkään ainuttakaan supistusta ja vauvalla kaikki erinomaisesti.

Mutta.

Vauva oli kääntynyt nyt väärinpäin. Pää ylöspäin. Hän oli jo yli kolme viikkoa pää alaspäin erittäin hyvässä asennossa synnytystä ajatellen, mutta nyt hän on perätilassa.

Lääkärit oli aivan yllättyneitä nyt tästä miten oli mahtunut kääntyä kun vettä on kuitenkin niin vähän.

No pääasia että vauvalla on kaikki hyvin, mutta tämä muuttaakin kaiken!

Juteltiin jo useamman lääkärin kanssa perätilasynnytyksistä ja sanoin että jos vauva on synnytyksen hetkellä pepputarjonnassa joka on ns. paras perätilasynnytys asento, suostun hänet alateitse synnyttämään.

Alateitse synnyttäminen olisi ollut ehdottomasti mun toive synnyttää kunhan vauva olisi ollut oikein päin, pää alaspäin. Mutta lupasin myös harkita sitä perätilasynnytystä pepputarjonnalla.


No, nyt on tultu tähän päivään ja lapsiveden menosta on 1,5 viikkoa aikaa.

Vauvalla on kaikki erinomaisesti. Hänellä ei ole mitään hätää. Hän on jatkuvassa seurannassa.


Mulla ei edelleenkään ole ainuttakaan supistusta.

Mutta karmivat kivut alapäässä.

En pysty istua ja jokainen askelma sattuu kun mua leikattaisiin sahalla alapäästä kahtia. Oikea kylki on ainut asento edelleen missä olen suht kivuton.


Eli mulla on ihan samat kivut mistä olen kärsinyt siitä asti kun lanka laitettiin. Kun viikkoja oli 14+2.

Kipujen luultiin johtuvan langasta joka vaan kiristää kohdunkaulassa joka on täynnä hermoja.

Mutta ei se ollutkaan niin. 

Kun se ohut lanka olikin leikannut koko kohdunkaulan läpi kudoksiin asti ja ihoa ja arpikudosta kasvanut jo langan päälle.

Vielä ei tiedetä minkälaisia vammoja tämä on aiheuttanut. Onko hermoja poikki tai kuinka pahasti vaurioitunut. 

Se selviää vasta synnytyksen jälkeen kun katsotaan muutenkin synnytyksen jälkeinen palautuminen, niin joudutaan sinne asti odottamaan että nähdään tekeekö aika mitään tälle. 

Osa hermoista kuulemma korjaantuu itsestään mutta osa ei. Ja jos siellä on hermoja poikki, en edes tiedä mitä niille tehdään, kun ei edes täällä lääkärit osanneet nyt vastata tähän kysymykseen :(.


Eli nyt ei auta kun ajan kanssa katsoa saadaanko mut tämän osalta kuntoon. Voin sanoa ihan rehellisesti että mua pelottaa, ja olen hieman kauhuissani miten mut meinataan hoitaa kuntoon, koska näin ei ole aiemmin kellekkään kuulemma käynyt. Olo on kuin olisin nyt koekaniini. 

Yritän pysyä positiivisena ja ajatella että ainakin kaikki yritetään tehdä mun kuntoon saamiseksi.

Mutta kyllä tämä välillä pistää miettimään miten tämä(kin) on oikeasti mahdollista.

Siis en vaan tajua. Samu, mun perhe, mun ystävät. Kaikki on ihan järkyttyneitä miten tää on edes mahdollista. Miten mulle voi aina sattua pahin.


Koska mun kivut ovat niin kovat ja tarvitsen pikaisesti vahvempaa kipulääkettä, tehtiin eilen päätös että vauva saa syntyä ensi viikolla. Suunnitellulla sektiolla. Sektio päivän sain ensi viikon keskiviikolle, 28.6. Toki se voi vielä muuttua jos vauva nyt päättäisi lähteä itse syntymään aiemmin.

Mutta sektio on nyt tarkoitus tehdä perätilan takia sekä sen vuoksi että ennen sektiota pitää "leikata" loppu langanpätkä kohdunkaulan uumenista pois.


Jos tällä mun arpaonella seuraavaksi voisi tulla se lottovoitto. Kiitos.

Tää ei vaan enää naurata.


Mutta vauvalla on luojan kiitos kaikki hyvin ja meille odotetaan nyt pienen pientä Jellonaa <3.

Hänen painoarvio on tällä hetkellä 2280g ja pituutta on viikkojen ja painon arvion mukaan n.40-42cm. 35 viikkoinen vauva pääsee kotiin jos hänellä on kaikki hyvin eikä tarvitse lisähoitoa sairaalassa. Eli viikonloppuna meillä tulee 35 viikkoa täyteen ja ensi keskiviikkona hän on 35+3 viikkoa ja sairaalassa joudumme olla vähintään 2-4 päivää riippuen mun ja vauvan kunnosta. Eli vähintään hän olisi n. 36 viikkoinen kun kotiin päästäisi.

Viikossa vauva ottaa painoa lisää vielä 100-200g. 


Jos hän syntyisi ennen sunnuntaita kun viikkoja on alle 35 viikkoa, hän joutuu automaattisesti teholle. Se on viikkoraja tehohoidon suhteen.

Eli häntä toivotaan syntyväksi aikaisintaan sunnuntaille ja mielummin silloin ensi keskiviikkona suunnitellulla sektiolla kuin päivystysaikana.


Vanhempani olivat eilen käyneet ostamassa meille ihania 44cm:n keskosvaatteita <3.


Ja tiedättekö mikä tässä on hauska sattuma, 28.6 on Leon nimipäivä. Ja nimi Leo tulee leijonasta.

Leijonan poikaseksi tai Jellonaksi olemme vauvaa kutsuneet koko raskauden ajan. Nimitys tulee lasketun ajan horoskoopista joka olisi ollut 30.7. Hänestä tulee nyt rapu, mutta meille hän on vauva-ajan nimeltä silti aina Jellona :).


Palailen asiaan taas jossain kohtaa. Viimeistään kun ollaan vauvan kanssa kotona <3.


Hyvää Juhannusta kaikille, meidän Juhannus menee tällä kertaa sairaalassa.




Tiina




Facebook

Instagram










maanantai 19. kesäkuuta 2023

AARNI
























Kaupallinen yhteistyö, AARNI.


Suomalainen, kolmen luontoa rakastavan ystävyksen, pitkän ja huolellisen suunnittelun työn tulos. 

Design From Finland -merkki tunnuksena saatu Suomalaisesta muotoilusta. 


Tähän yhteistyöhön oli ilo lähteä mukaan <3. 


Suomalaisuus, Design käsityö, laadukkaat luonnonmateriaalit ja omaa silmää miellyttävä tyyli. 


Onko teille Aarni ennestään tuttu :) ? 


Mun täytyy myöntää, että itselle AARNI oli tuttu ennen tätä yhteistyötä ainoastaan sen kauniista puisista kelloista. 

Siskollani Teresalla on parikin Aarnin kelloa jota olen monesti ihaillut.


Ja kun tutustuin lähemmin heidän tuotteisiin, heillähän oli näiden upeiden kellojen lisäksi myös mm. todella kauniita nahkaisia lompakoita ja laukkuja, puisia aurinkolaseja, sekä vaihtorannekkeita kelloihin, puisena sekä nahkaisena. 


Itse ihastuin niin paljon useampaan kelloon, että mulla oli ihan valinnanvaikeus minkä valitsisin omaan käteeni :). 



Ennestään itseltäni löytyy hopeanvärinen kello joten halusin jotain ihan muuta kuin hopeaa tällä kertaa. 

Ja valintani oli tämä upea SAGA - Pähkinäpuu, ruusukullan värisillä yksityiskohdilla <3. 


SAGA - malliston Saarni hopean värisellä kellotaululla, Visakoivu vihreällä kellotaululla, sekä Eeben musta-kultaisella kellotaululla oli myös ehdottomat suosikkini. Näistä neljästä vaihtoehdosta mietin lopulta mikä kello käteeni tulee :).


Miesten kelloista Vega oli ehdoton lempparini ja myös Samu tykästyi niihin. 


AARNI X ALVAR & AINO AALTO -malliston kellot olivat kaikki niin upeita, että niistä en edes osaa vain yhtä tai kahta suosikkiani sanoa. Todella kauniita kelloja, en voi muuta sanoa kuin että nämä kolme ystävystä on todella siellä saunan lauteilla keksinyt jotain todella kaunista, erilaista ja käytännöllistä. 

Hattu nousee päästä! 


Näin puusepän tyttönä olen koko ikäni nähnyt oman isäni tekemiä huonekaluja ja oppinut arvostamaan puuta materiaalina, siksi ehkä nämä puiset kellot myös meni suoraan mun sydämeen ja selkeästi myös siskoni Teresan <3. 


Mutta kyllä mun täytyy myös sanoa että ihastuin todella paljon AARNIN olkalaukkujen yksinkertaiseen klassiseen ja ajattomaan muotoiluun leveän olkahihnan kanssa, sekä hirvennahkaiseen Clutch-lompakkoon. 

Yksinkertaisen tyylikkäitä, varmasti moneen makuun ja tyyliin sopivia. 


Voisin kuvitella että moni lahjansaaja olisi myös todella tykästynyt näihin AARNIN tuotteisiin. 


Isäni täytti juuri 70v.  ja pohdin pitkään mitä hänelle annamme lahjaksi. Kun hän täytti 60v., annoin hänelle nimenomaan lahjaksi kellon. 

Siitä mieleeni tuli, että nämä Aarnin kellot olisivat ihan mahtavia lahjoja kun ainakin itsestä välillä tuntuu vaikealta keksiä aikuisille lahjoja kenellä jo kaikkea on. 

Kelloja voi olla enemmän kuin yksi :). 


Tilaus oli helppoa ja kello tuli ihan muutamassa päivässä tilauksesta ja on pakattu todella kauniiseen laatikkoon.

Jopa pahvinen pakkauslaatikko missä kello postiin saapui, oli ihan selkeästi viimeistä pilkkua myöten mietitty. Nämä ovat ainakin itselle niitä pieniä-isoja asioita joista laadun tunnistaa ja johon kiinnitän huomiota.



Mukavaa päivää kaikille <3.




Tiina




Facebook

Instagram
























sunnuntai 11. kesäkuuta 2023

Yllätys Baby showerit

 




























En ole hetkeen yllättynyt, itkenyt onnesta sekä kiitollisuudesta niin paljon kuin tänään <3.


Ystäväni pääsivät nimittäin yllättämään mut aivan totaalisesti, tukka pystyssä sängystä :D.


Aamupalan olin juuri saanut syötyä ja hampaat pestyä, mutta hiuksetkin oli harjaamatta ja olin uudestaan jo sängyssä pötköttelemässä.

Aivan kotimörkönä siis :D.


Kun ovikello soi, ihmettelin kuka siellä on kun meidän rappuun ei pääse kun koodilla. Samu avasi oven ja huusi mulle "Tuus kattomaan Tiina ovelle".


En voinut uskoa silmiäni kun ovelle pääsin ja näin kaikki ystäväni. Tässä kohtaa taisi tulla ensimmäinen itku...


Niin he tulivat kristallilaseineen, tarjoiluineen, kakkuineen, lahjoineen, kaikkineen. 

Olin niin puulla päähän lyöty etten edes kunnolla osannut sanoa mitään <3.


Mun käskettiin vaan istua, he hoitaisivat kaikki :). 


Siis miten ihania ystäviä mulla on, niin kiitollinen jokaisesta heistä, vieläkin kostuu silmänurkat <3. 


Upeiden tarjoiluiden lisäksi he olivat tehneet aivan ihania yllätyksiä ja puheita minulle <3. 

He myös arvuuttelivat milloin vauva syntyy, minkä kokoinen hän on ja minkä nimen hän saa.


Tässä he kyllä yllättivät minut taas, koska kolme arvasi etunimen oikein mitä emme olleet vielä kellekkään julkaisseet. Tämä nimi kun vasta lopullisesti päätetään kun vauva syntyy. Mutta yllättivät totaalisesti sillä tämä nimi ei löydy edes Suomenkielisistä nimistä.


"Nessuja meni kyllä tänään paketillinen" :). 


Ja tuo Leijona kakku, siis ihan kaikki, wau <3.


Mä en edelleenkään osaa sanoa muuta kuin suuren suuri ja lämmin kiitos:

Karoliina, Heli, Annika, Elli, Suvi, Teresa, Pikku-T, Laura, Emma, Emilia - Olette kultaa <3.


Sekä Heidi, Ninnu ja Sanna ketkä ette päässeet mukaan, mutta olitte mukana hengessä <3.


KIITOS, tulen muistamaan tämän päivän aina, edelleen sanaton <3.




Tiina



Facebook

Instagram














lauantai 10. kesäkuuta 2023

Sateenkaarivauva

 



















Hyvää huomenta, meidän Sateenkaarivauva herätti mut puoli tuntia sitten potkuillaan <3. Yöllä hän piti mua hereillä kahteen asti samasta syystä :D. Yleensä hän möyryää mahassa illalla klo:22-24 välillä jonka jälkeen rauhoittuu ja pystyn alkaa nukkumaan. Mutta toisinaan hän möyryää kahteen asti...


Meille on siis tulossa Sateenkaarivauva tai toisella nimellä Suomessa siitä puhutaan myös Pähkinävauvasta.


Mikä ihmeen Sateenkaarivauva tai Pähkinävauva, moni miettii?!

Mitä se siis tarkoittaa?



Sateenkaarivauva, osalle tämä on tuttu käsite, mutta monelle ei.


Sateenkaarivauvasta tai Pähkinävauvasta puhutaan silloin jos edellinen vauva on kuollut ja pian sen jälkeen syntyy uusi vauva.


Sateenkaarivauva nimitys voi aiheuttaa monelle yhtymää Sateenkaariperheistä, mutta kyse ei ole siitä ollenkaan. 

Sen sijaan tähän nimitykseen liittyy aina iso suru ja menetys taustalla sille perheelle kuka Sateenkaarivauvaa odottaa.


Tässä Kaksplussan tekstissä asia on kerrottu hyvin, lyhyesti ja ytimekkäästi.



Mulla oikeastaan tuli mieleen jakaa tämä "tietoisku" Sateenkaarivauvoista kun sain kuvattua reilu viikko sitten ehkä elämäni upeimman ja vielä kokonaisen sateenkaaren.


Tämä oli mulle toinen kerta kun kokonaisen sateenkaaren niin upeana näen (en ainakaan muista aiemmin nähneeni) ja vieläpä kuukauden sisään ja kaikenlisäksi samalla paikalla. Ensimmäisellä kerralla saatiin ihastella kokonaista sateenkaarta liikkuvan auton ikkunasta, mutta kun se osui kohdalle parin viikon päästä uudestaan, oli ihan pysähdyttävä sitä ihastelemaan ja ikuistamaan se kuviin.


Ihan mieletön, eikö??


Muutenkin nyt ulkona on jokapaikassa ollut viimeisen kuukauden aikana niin kaunista kun kaikkialla kukkii.


Silmät ja sielu lepää :).


Rauhallista sunnuntaita kaikille <3.




Tiina




Facebook

Instagram







.




Pappa 70v. & raskausviikko 34

















Tänään on juhlittu 70v. isääni :).

Juhlat olivat nyt pienimuotoiset perheen ja muutamien sukulaisten kesken ja katsotaan jos pidetään myöhemmin vielä isot juhlat.



Juhlan aihetta on ollut myös siinä, että meillä alkoi Jellonan kanssa raskausviikko 34 :).

Ajatella, kyllä tämä aika vaan eteenpäin menee vaikka välillä vähän hitaamman puoleisesti.

Vauva on tällä hetkellä pikkuisen yli kaksi kiloa ja pää alaspäin on ainakin toistaiseksi pysynyt.


Kaikki täällä edelleen hyvin :). 



Leivoin isäni (tai papan millä nimellä häntä itse kutsun) juhliin aamulla Banoffeeta. Tein sen muuten samalla Kinuskikissan ohjeella millä tein viikolla Raparoffeen. Nyt vaan laitoin Raparperin tilalle 3 banaania..

Omaan makuun tämä Banoffee oli paljon makeampi kuin Raparoffee, vieraat kyllä tykkäsi ja varmasti jos on kunnolla makean ystävä, se maistuu. Banoffeessa maistui huomattavan paljon enemmän tuo kinuski. Raparoffeessa raparperin kirpeys vei selkeästi jonkin verran kinuskin makeutta. 

Mutta super helppo ja hyvä resepti. 


Teresa oli leiponut juhliin super herkullisen mansikka täytekakun ja äiti sitruuna piirakan joka on melko vakio meidän juhlissa ollut aina.
Iskä oli leiponut karjalanpiirakoita ja lisäksi meillä oli ruokana super hyvää äidin tekemää kasvissosekeittoa.





Mukavaa iltaa kaikille :).


(Kuva isästä jaetty hänen luvallaan).







Tiina





Facebook 
Instagram