Viime tekstini jälkeen koko meno niin Suomessa kuin maailmalla on muuttunut todella hurjaksi.
Koronan takia, se nyt oli itsestäänselvyys kaikille minkä takia.
Mun pää on ollut niin pyörällä tästä kaikesta "informaatiosta" ja säädöksistä mitkä ovat vaikeuttaneet myös meidän perheen työtilannetta.
Terveysasioita ja taudin vaarallisuutta en edelleenkään väheksy ollenkaan, ettei kukaan nyt niin luule!!
Itsellä on nyt hurjan kova huoli niin monen yrittäjän tilanteesta tästä jo aiheutuneen työttömyyden takia.
Seuraan erittäin läheltä useita yrittäjätuttujani ja silmät ovat kostuneet niin monta kertaa jo, että tuntuu ettei enää edes itketä.
Monet yrittäjät painivat nyt tuhansien, kymmenien ja satojentuhansien eurojen kuukausi kuluilla, mutta tulot ovat 0€.
Mediasta moni (kuka ei ole yrittäjä) saa nyt kuvan, että hallitus on auttamassa,
"Ei mitään hätää" .
No näin lyhykäisyydessään,
Jokainen lyhyen matikan käynyt osaa laskea riittääkö esim. 1000e tuki/kk yrityksen plus omien asumisen ja elämisen kuluihin.
No eihän se riitä.
Monilla pelkkä liiketilan vuokra yksinyrittäjillä on useita tuhansia euroja KUUSSA.
Siihen muut kiinteät kulut päälle plus ne omat.
Mä suljin oman kampaamoni hallituksen suosituksesta ja pyynnöstä toistaiseksi, plus oma moraaliini vaati myös sen tekemään.
Mun liike pysyy kiinni tasan kaksi viikkoa, jos ei lakimuutosta tehdä kampaamoiden osalle jolloin pakkosulku on edessä.
Mulla ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa.
Mä riskeeraan tässä itseni, mutta en mä voi Koronaa muutenkaan loppuelämää pakoilla.
Jos se tulee, Toivotaan, että selviän siitä, jos en selviä, se on mun kohtalo.
Mulla on siis kahden viikon "loma" nyt kotona ja ajattelin vielä viikonloppuna, että nyt mulla on aikaa kirjoittaa sitten blogia kun ei ole työkiireitä ja energiaa jää nyt blogiin.
Taisin nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Epäilen, että tämä jää ainoaksi tekstiksi näiden kahden viikon ajalle.
Öitä on valvottu useampi viikko,
Pää on samaa aikaa niin täynnä, että tyhjä, että en edes tiedä mitä kirjoittaisin.
Kello on tässä kohtaa tekstin kirjoittamista 23.58, eli juuri vaihtuu päivä keskiviikon puolelle.
Saas nähdä milloin uni tänä yönä tulee vai tuleeko ollenkaan.
Samaa aikaa olisi niin paljon sanottavaa, mutta nyt tuntuu, että on parempi olla hiljaa.
Toki huoli on kova hoitajien jaksamisesta ja miten tämä tauti vielä leviää käsiin, ja siinä pahimmassa kuoleman tapauksessa on suru valtava perheille ja läheisille, niinkuin aina muutenkin surun kohdatessa.
Mutta iso huoli on kyllä nyt yrittäjien jaksamisesta ja tulevaisuudesta.
Mä joka tapauksessa vedän henkeä nyt kaksi viikkoa.
Toivotan kaikille nyt paljon voimia tähän taisteluun <3.
Olen pahoillani tekstin synkkyydestä, en vaan osaa nyt sanoa muuta <3.
Tiina