lauantai 23. tammikuuta 2021

Kuin Feenix lintu





En keksinyt tähän tekstiin osuvampaa kuvaa kun tämä Facebookissa muutama viikko sitten tekemäni (leikkimielinen, ei kai niitä muuksi voi kutsua) ennustus.


Kuitenkin kun tuon tein, oli siinä myös paljon totta. 

Tunnistan kyllä itseni siitä ja tuo lause "vuonna 2021 menneisyytesi kyyneleet ovat enää vain muisto".


Meidän muutto oli enemmän kuin muutto. 


Ihmismieli on jännä!


Kuten te jotka olette lukeneet blogiani pidempään, muistatte niin meidän lakitaistelut ja talonkorjaukset kun myös sairastumiset ja sen kanssa kamppailut.


Nämä varjosti pitkään meidän elämää ja samalla se kyllä vaikutti meihin sekä yksilöinä, että parina. 


Niin monta vuotta kun vaan taistelit, oli elämä yhtä suorittamista ja hengissä pysymistä. 

Sitä tunnetilojen kärsimystä en voi edes sanoin kuvailla.

Vaikka nämä asiat ovat jääneet taakse ja eteenpäin menty, tuntuu musta vasta nyt muuton jälkeen, että ensimmäistä kertaa mä en kanna noita taakkoja enää mukanani. 


Mikä sairaus? 

Mikä "talo helvetti" ? 


Mitä ja koska muka? 



Ne selkeästi jäi harteiltani pois muutossa. 

Miten kevyt ja hyvä olo nyt voikaan olla. 

Se näkyy meillä kummassakin, ei siitä ole tarvinnut edes puhua, vaan sen näkee kumpikin varmasti niin itsessään kuin toisessaan, että ne asiat on nyt unohdettu, niistä on menty yli. 


Oon ihan sitä mieltä, että muutto oli tähän se syypää, positiivinen sellainen. 

Kuin olisi aloittanut täysin kaiken alusta, olisi saanut uuden mahdollisuuden. 


S i e l u   k u i n   F e e n i x i l l ä!



Tämän olen kuullut usein, todella usein. 



Muutoista sen verran vielä, että uskon kyllä muuton tuomaan isoon muutokseen elämässä todella paljon!


Olen kerran aiemmin tehnyt merkittävän muuton, joka auttoi mua merkittävästi eteenpäin. 


Tämä oli ennen Samua, kun erosin, edellisestä pitkästä, yli 8 vuotta kestäneestä suhteesta.

Silloin tuntui, että tarvitsen ison muutoksen ja kuulkaa niin etelän tyttö pakkasi laukut ja muutti hyvin pienen harkinnan jälkeen Käpylästä pohjoiseen, Ouluun asti. 

Asuin puoli vuotta Oulussa jonka jälkeen pakkasin taas laukut ja muutin hieman alemmas, Kuopioon, jossa asuin myös puoli vuotta.

Kummastakaan kaupungista en tuntenut ketään, enkä ollut kummassakaan kaupungissa koskaan edes aiemmin käynyt. 


Kummastakin kaupungista sain erittäin nopeasti sekä työpaikan, että asunnon. 


Hyppy tuntemattomaan.

Mutta tämä oli yksi elämäni parhaimpia juttuja, koska sain sekä opetella tutustumaan itseeni uudelleen ja samalla pääsin erosta yli. 


Olin jo palaamassa takas Käpylään kuukauden päästä kun tapasin Samun. 

(Samu kerkesi käydä luonani Kuopiossa pari kertaa ennen mun muuttoa takas Käpylään.)

Samun tapaaminen oli varmasti se elämäni paras asia!


Tämän ihmisen, parhaan ystäväni, sielunkumppani kanssa ollaan selvitty ihan jokaisesta kriisistä yli yhdessä, koska me ollaan haluttu selvitä niistä yhdessä.


Vaikka varmasti meilläkin on ollut huonot hetkemme jolloin luovuttaminen varmasti molemmilla on käynyt hetken aikaa mielessä, mutta mitä kumpikaan ei oikeasti ole halunnut. 

Eihän meillä keskenään yhdessä huono olo ollut, vaan raskaita hetkiä jotka varjosti elämää. 


Tänä päivänä en voisi kuvitellakaan elämääni ilman Samua. 

Varmasti on ollut myös niitä hetkiä jolloin en ole voinut sietää häntä, mutta niitä onnen hetkiä on miljoonasti enemmän.

Sama varmasti pätee myös toisinpäin ;D.


Hetki jota elämme NYT, on todella kevyttä. 

Tarkoitan nyt juurikin sitä henkistä puolta. 

Muutto oli paras juttu MEIDÄN KOKO elämässä, että parisuhteessa pitkään aikaan. 


Sen verran tuo Vuosiennuste jo vasta näin Tammikuun lopulla piti paikkaansa, että menneisyyyden kyyneleet on NYT todella unohdettu. 


Tämä vuosi todella on suuri käännekohta meidän elämässä ja se on ihan mielettömän ihana ja tervetullut tunne <3.


Ihanaa viikonloppua! 


Ps. Ystävälleni Marjo-Riitalle Ouluun ISO hali <3, sekä Kuopion työkavereille monta lämmintä ajatusta <3.


Rakkaudella,



Tiina



Facebook

Instagram




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti