sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Stadin silakkamarkkinat & viikkoa


































Niin se viikko lähenee taas loppuaan ja siihen on mahtunut niin töitä, silakkamarkkinoita, Stockan hullut päivät, sekä "hetki" ystävän kanssa. 


Mun työ on melko iltapainotteinen. Viikosta teen yleensä kolme iltavuoroa ja niinä päivinä en yleensä muuta jaksa tehdä kun kotitöitä aamuisin ennen töihin lähtöä. Jos päivä on esim. 12-20, tarkoittaa se sitä että alan valmistautua töihin lähtöön n. 11 aikaan, eli melkein tunti ennen ensimmäisen asiakkaan tuloa. Vaikka mun työmatka ei olekaan kun n. 8 minuuttia, tykkään mennä töihin hyvissä ajoin ja laittaa ns. paikat kuntoon päivää varten. 
Tällä viikolla mulle saapui kampaamolle uusi tuotesarja myyntiin, mm. vartalovoiteita aivan ihanissa tuoksuissa. Kaipasin töihin jotain uutta piristystä ja vähän mietin haluanko tehdä siellä myös lähiaikoina jotain pientä remonttia, seinien maalausta tms. 


Yhtenä päivänä aamuvuoron jälkeen näin ystävääni Emiliaa, "parannettiin maailmaa" ja käytiin mm. Stockan Hulluilla päivillä pyörähtämässä, sekä hakemassa vitamiinipommit Jungle Juice barista :). 


Samun kanssa käytiin myös vielä eilen hakemassa Samulle t-paitoja ja haamumunkit Hullareilta.


Tänään käytiin Stadin silakkamarkkinoilla Kauppatorilla jotka alkoivat tänään. Tämä on meille aina syksyisin tärkeä juttu käydä siellä. Joka vuosi ostetaan ainakin pari purkkia Ahvenanmaan Bergmanin lohijuusto-levitettä. Se on aivan mielettömän hyvää yhdessä ruisleivän kanssa. Tänä vuonna kolme eri kojua näytti myyvän tätä samaa tuotetta. 




Kahvikupin teksti "Take your time" laittoi taas miettimään tätä elämää ja kuinka tärkeää on muistaa myös hengähtää, antaa aikaa itselle ja ystäville ja ihan vaan kotona olemiselle. 

Tiedän liian monta pienyrittäjää ketkä on painanut liikaa töitä ja palanut loppuun ja siinä kohtaa vasta pysähtynyt. Moni myös tässä kohtaa myynyt yrityksensä ja vaihtanut alaa tai elämän suuntaa. 


Mä kuuluisin varmasti myös tähän samaan "kerhoon" kenelle voisi käydä näin. Tehdä töitä liikaa, se yrittäjän työ kun harvoin loppuu siihen kun itse työpaikalta lähdetään kotiin tai kun asiakkaat on tehty. 


Toivonmukaan taas pieni herätys kaikesta muistuttaa että itsestä on pidettävä huolta. Kukaan muu ei meistä ja meidän jaksamisesta pidä huolta kun me itse. 
Tiedän liiankin hyvin ettei se ole helppoa jos on pienyrittäjä. 

Itse olen voinut henkisesti Linnean kuoleman jälkeen välillä joitain päiviä todella huonosti ja niinä päivinä olen miettinyt että kumpa en olisi yrittäjä ja pyörittäisi yksin liikettä. Ei ole helppoa jäädä kotiin vaikka sairaslomalle pariksi viikoksi kun tällöin joudun pitämään liikkeen kokonaan kiinni ja perumaan / siirtämään kauhean määrän asiakkaita. 
On vaan helpompi mennä töihin ja tehdä työt vaikka oma jaksaminen välillä huutaisikin muuta. 

Vaikka miten yrittää olla Supernainen, se Supernainenkin voi uupua.


Aika varmasti auttaa suruun ja välillä mennään ylä- ja välillä alamäkiä surun ja menetyksen kanssa. 


Vihdoin perjantaina sain ostettua sydänriipuksen joka on nyt kaiverruksessa. 
Olen muutaman kuukauden katsellut erilaisia sydänriipuksia ja parin viikon päästä saan sydämen Linnean nimellä kaulaani. 

Tämä vauvan / lapsen menetys on kyllä jotain mitä kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan. Tämä suru jota kannat sydämessäsi vaikka muu elämä vaan ympärillä jatkuu entiseen malliin. Tämä on todella raakaa. En voi sitä muuten sanoin kuvailla. 



Nyt olen siis toisinsanoen ottanut vähän takapakkia surun kanssa mikä Linneasta jäi. 
Ja helpotuksekseni tiedän, että tämä on normaalia ja kuuluu asiaan. Välillä on helpompaa ja välillä tulee takapakkia ja vaikeampia hetkiä asian kanssa. 

Se on se aika mitä tarvitaan! 




Toivottavasti teidän Lokakuu on alkanut aurinkoisesti <3.


Mukavaa ja rauhallista sunnuntai-iltaa kaikille <3.






Tiina





Facebook
Instagram

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti