Hyvää iltaa <3.
Ihan alkuun, iso kiitos kaikille onnitteluista, ja pahoitteluni etten ole ehtinyt reagoida niihin kaikkiin, luettu on kyllä jokainen <3. KIITOS!
Tulin nyt ihan pikaisesti kertomaan meidän kuulumisia ettette huolestu kun somekanavillani on ollut hiljaista.
Meillä on kaikki hyvin ja ollaan oltu jo kaksi viikkoa kotona <3.
Meidän ihana pieni neiti syntyi tosiaan keskiviikkona 21.6 ja hän oli ikänsä puolesta Teholla sunnuntaihin 25.6 asti. Se on sääntö jos syntyy ennen viikkoa 35. Eli päästiin teholta pois kun Jellonalla tuli 35 viikkoa täyteen ja siirryttiin vielä tällöin yhdeksi yöksi perhehuoneeseen Naistenklinikalle. Yksi yö vietettiin perhehuoneessa ja maanantaina 26.6 päästiin kotiin.
Nenämahaletkun kanssa kotiuduttiin kotiin koska vauva oli vielä niin pieni ettei jaksanut syödä itse kaikkea tarrvitsemaansa määrää.
Viime viikolla päästiin kuitenkin nenämahaletkusta eroon ja meillä syödään jo erinomaisesti sekä pullosta, että rinnasta.
Mulla maito nousi todella nopeasti ja sitähän riittää ylituotannoksi asti. Jo kolmannesta päivästä asti Jellona on ollut täysin mun omalla rintamaidolla.
Meidän vuorokausirytmi on vielä melko hurja. Ympäri vuorokauden meillä soi herätyskello kolmen tunnin välein ja syötetään pieni, hoidetaan vaipanvaihdot jne. Nukkumiseen meillä jää aikaa näillä kolmen tunnin väleillä 1-1,5 tuntiin. Tästä syystä ei ole ollut aikaa myöskään nyt blogille :). Vaan tämä tunti menee nukkumiseen, syömiseen, pyykkitupaan jne.
Meidän neidin syntymäpaino oli 2645g ja pituutta oli 46cm. Kun kotiuduttiin sairaalasta kotiin, oli painoa vähän reilu 2,5 kiloa.
Tänään neuvolassa painoa oli jo 2935 ja pituutta 47,5cm. Eli hienosti meidän neiti kasvaa ja saadaan pikkuhiljaa jättää 3h herätykset pois ja siirtyä neidin oman tahtiseen syömiseen.
44cm koon vaatteita meillä vielä käytetään ja 50cm vaatteet ovat vielä ylisuuria.
Mitä tulee mun kuntoon ja palautumiseen, onkin sitten toinen juttu. Lankaahan ei ikinä saatu pois :(. Eli pätkä lankaa jäi ikuisiksi ajoiksi kohdunkaulaani. Tämä ei estä lasten saamista myöhemmin, mutta alatiesynnyttää en saa koskaan enää sen takia. Lisäksi sektiohaava vuosi sisäistä verenvuotoa ja saan viikon päästä tietää joudunko uuteen leikkaukseen. Niin toivon että en joudu, en vaan jaksaisi enää uutta leikkausta.
Kipuja mulla on 80% vähemmän tämän epäonnistuneen tukilanka jutun takia, mikä on helpotus, mutta valitettavasti täysin kivuton en ainakaan vielä ole. Kivuitta kuitenkin pystyn kävellä ja istua. Aika näyttää helpottuuko tilanne.
Paino mulla on tippunut jo vajaassa kolmessa viikossa lähes 13kg. Raskauden aikana mulla nousi paino 12kg, mutta sektion jäljeen vaikka vauvan, istukan ja lapsiveden määrä oli pois, oli painoni yhtäkkiä 16kg enemmän kun ennen raskautta. Tämä nesteturvotuksen määrä oli mulle "järkytys", mutta hyvinhän sitä on lähtenyt kun 13kg on jo pois. Vatsa on kyllä vielä pullea, varsinkin alavatsalla sektiohaavan yläpuolelta missä on sisäisen verenvuodon aiheuttamia kovia hyytymiä. Mutta jos ne ei sula, leikataan mut uudestaan.
Tässä nyt pikaisesti meidän kuulumisia, super onnellisia ja kiitollisia ollaan meidän niin yli suloisesta pienestä peikkolapsesta <3.
Palailen asiaan ja someen kun meidän elämä vähän tästä tasoittuu, toivottavasti jo hyvin pian :).
Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti