perjantai 27. tammikuuta 2017

Työhuone korjattu, 1/8 valmis













Työhuoneen lattia korjattu!

Samalla näitte nyt mitkä lattiat valittiin :).

Pitkän harkinnan jälkeen päädyttiin vaaleaan laminaattiin. Pitkään tätä harkittiin ja mietittiin ja tähän päädyttiin. Kuvailen lattiaa paremmin myöhemmin.

Myönnän, että oltaisi haluttu ykkösenä tammiparketti, MUTTA..
Tämä koko alakerran lattioiden purku ja uudelleenrakennus tulee niin jäätävän kalliiksi, että ei oikeasti vaan nyt pystynyt siihen. Parketti olisi ollut hinnaltaan "kymmenkertainen".
Tärkeintä on nyt saada talo korjattua!

Tämä lattia on mielestäni kyllä todella kaunis <3. Olen tyytyväinen siis :).

Ainiin ja moni varmasti huomasikin. Työhuoneen raitaseinä on pois! 

Se oli kolme vuotta sitten maalattu ja tykättiin kyllä siitä. Mutta nyt tuntui kuitenkin siltä, että haluttiin rauhallisempi yleisilme. Olkkarista kun katsoi työhuoneeseen, näki niin olohuoneen koristekiviseinän, ruokailutilan vaalean seinän sekä työhuoneen raitaseinän.
Toinen syy sen maalaamiseen oli ehkä "kyllästyminen". Kolme vuotta sitten kun se maalattiin syntyi idea siitä kun ei löydetty sopivaa raitatapettia. Silloin ehdotin miehelleni, että senhän voisi maalata. Silloin en ollut missään nähnyt vastaavanlaisia maalattuja raitaseiniä. Toisin on nyt.
Niin monet sisustusblogit kuin lehdetkin ja huonekalukauppojen mallihuoneet on maalattu juuri näin.
Me oltiin vahingossa edelläkävijöitä 3v. sitten enkä silloin tiennyt, että onkin kohta sisustustrendi.
Nyt alkoi kyllästyttää kun näitä seiniä vilkkui siellä täällä.

Suurin syy kyllä ehdottomasti oli rauhallisemman yleisilmeen saavuttaminen :).


Nämä kuvat oli nopeasti kännykällä otettuja. Vinoja ja tummia :D. Tässä hässäkässä ei nyt ole aikaa panostaa samalla tavalla kuviin ja sisustukseen ;).

Työhuoneen kalusteet olkkarista takas paikoilleen. Ei kuitenkaan ihan täysin vanhoille paikoille.
Ruokailuhuone on jo tyhjennetty pitkin alakertaa ja keittiö purettu tähän työhuoneeseen. Tiivistä tunnelmaa siis työhuoneessa(kin) :D. Kuvat nappasin ennen kuin keittiökin oli ahdettu tähän huoneeseen.

Nyt ollaan siis mikron varassa, mutta onneksi vielä vedet saadaan tässä kohtaa pitää. Se tuottaakin sitten enemmän päänvaivaa kun tämä ruoanlaitto puoli.


Eli siis miten homma täällä etenee nyt:
Ruokailutila ja keittiö on nyt seuraavaksi työnalla.
Kalusteet tietenkin pois, niin huonekalut kuin keittiön kiinteät kaapit, uuni, jääkaappi, pakastin jne. Laminaatit ylös ja sitten betoni jne.

Ei ole kuulkaa tekemisen puutetta ;).
Mä kannan yksi laminaatti kerrallaan, yhdellä kädellä laminaatteja pihalle peräkärryyn sen minkä jaksan. "Lämmitän välillä valmiita pinaattilettuja" ja pidetään ruokataukoja lattialla istuen :D (valkoisella sohvalla ei työvaatteet päällä istuta ;) ).

Voi, että mä sanon kun tää homma on joku päivä ohi. Huhheijaa!

Sit ois uusi alku paikallaan!


Reipasta perjantaita ja ihanaa viikonloppua!




Tiinamaria


torstai 26. tammikuuta 2017

Ei voi olla totta...










Nyt tuli kyllä kalliiksi Methodin pesuaineet :(.

Että tämmöinen päivä tänään, huoh!!

Heti alkuun täytyy sanoa, että en halua haukkua (Method) yritystä nyt ollenkaan, ettei tule väärinkäsitystä!
Ymmärrän, että pullo on voinut yhtä hyvin tippua kaupassakin lattialle ja haljeta..


Mutta en kiellä, etteikö muutamat ärräpäät olisi tullut suusta ja verenpaine vähän taas kohonnut!

Methodin suurkuluttajia kun ollaan ja aiemmin tämmöistä vahinkoa ei kohdallemme ole sattunut.

Nyt voidaankin olla tässä esimerkkinä miten pieni asia voi muuttua suureksi.

Viime viikolla ostetut Methodin pesuaineet jäivät odottamaan keittiön pöydälle niiden käyttöönottoa.
No, tänään oli se päivä kun vanha loppui ja otin käyttöön uuden!

"EI  VOI  OLLA  TOTTA"  OLI  ENSIMMÄINEN  AJATUS!

Eikäää, ei enää pienintäkään lisäremonttia nyt kaivata! Mutta saatiin semmoinen. Olihan nämä uudet tammitasot ollut jo pari kk. Itkujen itku!

Juu, on vaan tammitaso. Mutta hitsin kallis semmoinen ja vaatinut ison työn juuri, plus niin turhan asian takia nyt joudutaan taas hioa se.

> Irrota silikoonit, irrota taso, hio taso, öljyä uudestaan taso ja uudelleen paikoilleen laittamisen jälkeen laita uudet silikoonit.

Tietenkään tässä vaiheessa ei edes tiedetä lähteekö tuo edes hiomalla.
Kuinka syvään on värjäytynyt. Pesemällä ei lähtenyt. Alin kuva on pesun ja kuivumisen jälkeen otettu :(.

Ei oltaisi nyt kyllä suoraansanottuna kaivattu tätäkin tähän kaiken kaaoksen keskelle.

Pullon pohja ollut nähtävästi halki ja tässä lopputulos!

Mitä opin?

Älä ikinä säilytä uusia pesuainepurkkeja puutasolla!

Ollaan nyt varoittavana esimerkkinä nyt myös muille!


Nyt vaan oikeasti toivon, että tuo saadaan hiomalla kuntoon! Muuten tulee kyllä niin kalliiksi yli kaksimetrinen tammitaso uusia :/. Ja vasta vielä uusittu keittiö :(!


Nyt mä puhallan hetken ja koitan alottaa tän päivän uusiksi!
Tämän kaiken muun kaaoksen keskellähän tämä on mitätön asia ja onneksi taso osataan itse hio ja laittaa kuntoon, kunhan vaan saadaan hiomalla pois! Mutta silti. Ärsyttää :).


Toivottavasti sun päivä alkoi paremmin ;).



Lopuksi vielä haluan sanoa, että nuo pesuaineet on kyllä ihan meidän perheen lempparit! Olenhan niistä oman postauksenkin aiemmin jo tehnyt :).





Tiinamaria

tiistai 24. tammikuuta 2017

Lounasta ja lattiavalinnan vaikeus













Lounas olkkarissa...

Ruokapöydän tuolit ovat viety yläkertaan pölyltä suojaan ja keittiöntaso baarijakkaroineen toimii työhuoneena.

Tämä on vielä pieni kaaos siitä mitä pian tulee olemaan..

Opettelin syömään tätä valmista ruokaa :D. Sitä joudutaan hetken päästä jonkin aikaa harrastaa. Toki aion tehdä "isot laatikot" jotain ruokaa minkä voi mikrossa lämmittää. Uuni kun lähtee siinä vaiheessa kun keittiöön päästään lattian kohdalla. Noh, se on pientä se. Ei me nälkään kuolla, se on vaan järjestelykysymys. Salaatitkin on helppo tehdä eikä tarvita uunia :).
Valmisruokia syödään todella vähän ja se tuntuu nyt hassulta ajatukselta, mutta tosiaan en valita. Meillä on ruokaa kuitenkin ;).


Harmaita hiuksia on täällä enemmänkin aiheuttanut lattiavalinnan vaikeus. 

Lattia on ehkä tärkein osa sisustamista. Näin ainakin itse ajattelen. Kaiken alku ja juuri!

Tämän hetkinen lattia mikä nyt on, on ollut ihan täydellinen. Toki tummassa lattiassa näkyy pöly, kura ja mm. vaaleat koirankarvat, mutta muuten lattia on ollut todella hyvä.
Mä oon aina siivonnut päivittäin, vähintään imuroinut. Koiraperhe kun ollaan on karvoja aina lattialla..

Nyt kun lattiat revitään ylös onkin uuden lattian päättäminen tuottanut päänvaivaa.

Tuon tämänhetkisen laminaatin pystyisi asentamaan takaisin, mutta keittiön kohdalla vesieristekodista tuo hajoaisi ja muutenkin lattiassa on joitain kolhuja ja kulumia tullut vuosien varrella. Oltaisi ostettu vain muutama paketti samaa laminaattia ja pidetty vanha lattia, mutta samaa ei ollut enää saatavilla. Joten vaihtoehtona ei ollut pitää vanhaa lattiaa.

Eli nyt kun se joudutaan vaihtaa on samalla mahdollisuus myös vaihtaa ilmettä. Mikä on itseasiassa tosi kiva! Saa freesattua talon samalla.

Meillä on jokunen vaihtoehto mitä ollaan tässä nyt pyöritelty:

- Vaalea laminaatti

- Tumma laminaatti

- Tammiparketti (kolme eri sävyä)

- Tammilattia


Missään nimessä lattia ei saa olla liian saman värinen keittiön tasojen (ja ruokapöydän) kanssa!
Muuten tulee liian "Tårta på tårta".


Ongelmana on varmaan se, että ollaan nyt katsottu tätä tummaa lattiaa seitsemän vuotta. Silmä on jo tottunut tähän ilmeeseen.

Jos nyt rakentaisin uuden talon tai remontoisin esim. kerrostaloasunnon tietäisin tasan tarkkaan minkälaiset lattiat siihen tulisi.

Jostain syystä nyt on vaan vaikeaa päättää nykyisen kotimme uusi lattia :D.

Makuasioitahan nämä ovat! Ja itsekin tykkään usemmasta vaihtoehdosta. Niin materiaalista sekä sävystä. Jokaisessa on omat "hyvät ja huonot puolensa".

Ja onhan noista pienistä mallipalasista vaikea sanoa miltä ne näyttää suuremmassa mittakaavassa.
Kaikki ovat näyttäneet todella hyviltä kaupan isommissa malleissa!


No joku on päätettävä pian sillä työhuoneeseen päästään toivonmukaan kohta lattiaa laittamaan.

Onko lopullinen lattia joku näistä vai joku muu, se jää nähtäväksi :).


Aurinkoista päivää!



Tiinamaria


maanantai 23. tammikuuta 2017

Talvi kauneimmillaan ja ajatuksia syviä


























Hyvää alkanutta viikkoa :). Kaunista sellaista!

Hiirikuva oli vanha, senhän nappasin jo n. kk sitten lenkillä. Se vaan sopi niin tähän muuhun tunnelmaan - piste i:n päälle.
Tämmöstä täällä meillä on. Kauniita maalaismaisemia ja eläimiä <3.

Talvi-tunnelmaa siis niin kotipihalta kuin kotitieltä. 


Olen varmasti oppinut monen monta asiaa tässä kahden vuoden aikana. Sen jälkeen kun sairastumisen takia jouduin jäädä kotiin. Yksi ja ehkä voisiko sanoa tärkein asia on ollut oppia pysähtymään.

Nykyään osaan pysähtyä, jäädä ihastelemaan mm. maisemia, nojailla vaan kaikessa rauhassa sillalla ja tuijottaa joelle. Huomata pienet hiirulaiset lenkillä, enkä kulkea "laput silmillä" ja katsoa vaan eteen, vaan myös sivuille ja välillä myös ylös. 

En kulkea höyryveturin lailla eteenpäin, joka vuosi vaan kovempaa ja kovempaa.

Mä olin varmaan kuin "aikapommi", ikiliikkuja...

Ikiliikkuja mä varmasti aina tulen olemaan, mutta erilailla.

Kun olin töissä, pikemminkin voisi sanoa "lähes koko elämäni" mulla oli aina kiire. Työ on ollut mulle aina mielettömän tärkeä, ihan lapsesta asti.
Tässä kohtaa tulikin mieleen, että en mene tässä postauksessa nyt sen syvemmälle tähän työ asiaan. Olen itseasiassa tehnyt jo kauan aikaa sitten kirjoituksen "Kuka minä olen". En ole vaan julkaissut sitä. Ajattelin alkuun, että haluan pitää tietyn yksityisyyden tässä bloggaamisessa :D. No, miten on mennyt niinkuin omasta mielestäni, heheh. Kokoajan olen enemmän ja enemmän alkanut "päästää" teitä lähemmäksi mua. Kertomaan kuka olen. Päästänyt todella pintaa syvemmälle.

Aluksi ajattelin, että en jaa mitään yksityisyyteeni liittyviä asioita, no se on jo menetetty :D. Tiedättekö, mä en osannut tehdä niin. Se ei olisi mua! Tämä olen minä!
Ja itseasiassa, palautteista päätellen se ei ole ollut huono asia :). Toki kaikkia ei voi, EIKÄ PIDÄKKÄÄN miellyttää.

Ihanaa on ollut huomata miten tekstini on kannustanut monia elämässä, inspiroinut monia eri asioissa jne.

Maailmassa on niin paljon niitä kauniita blogeja missä kaikki tuntuu menevän aivan täydellisesti. Elämä on helppoa tai siitä annetaan ainakin semmoinen kuva. En väheksy tai hauku niitä missään tapauksessa! En!

Mä haluan kuitenkin olla aito. Koska mä olen ihmisenä muutenkin semmoinen, todella aito.

Mun elämä ei ainakaan ole täydellistä. Siinä on todella isoja, liiankin isoja murheita kannettavana, mutta en anna niiden viedä mun persoonallisuutta tai elämäniloa :). Ikinä!

Mä elän just semmoista elämää kun mä pystyn.

Haluaisinko mä elää erilailla? Kyllä! Pienemmätkin vastoinkäymiset olisi riittänyt. 

Nykyään tai sanotaanko ainakin tällä hetkellä elämää rajoittaa todella paljon monikin asia, en anna niiden kuitenkaan vaikuttaa muhun niin, että en olisi enää minä.

Mä toivon kuitenkin, että pian koittaisi se aika kun voisi taas alkaa elää sitä elämää mitä oli 7v. sitten. Oli haaveita tulevaisuudesta ja murheet oli "normi ihmisen" murheita.


Joku pitää mua varmasti pinnallisena ihmisenä, näin mulle on sanottukin suoraan.

Ja saa pitää jos haluaa.

Väitän, että ne ketkä tuntee oikeasti mut, tietää, että sisimmissäni mä olen kaikkea muuta kuin pinnallinen. On aivan eri tykätä kauniista asioista ja olla esteetikko kuin, että olisi sisältä pinnallinen.
Olikohan tämä nyt ihan ymmärrettävissä mitä hain :)?

Teistä suurimmalle osalle olen täysin vieras ihminen. Joku kenen elämää pääsette ruudulta näkemään, seuraamaan.
Silti monet teistä on selkeästi tavoittanut mun todellisen minän täysin. Sen olen huomannut viesteistä mitä olen teiltä saanut <3.

Kiitos niistä!

Ne lämmittää mun sydäntä todella paljon.


Mä elän kaaosta. Olen elänyt jo pitkään. En tiedä yhtään missä olen vuoden päästä. Ja se ei ole kiva tunne.
Ennen olin töissä. Töissä käyvä nuori ihminen. Oli elämän perusasiat hyvin.

Sen jälkeen kun jäin kotiin, maaliskuussa tulee jo 2v. Sen jälkeen mä kävin aikamoisen identiteettikriisin itseni kanssa. Noin vuosi sen jälkeen mä perustin tämän blogin (toukokuussa juhlitaan 1v. synttäreitä ;) ). Blogia olin miettinyt kyllä muutenkin jo vuosia, mutta en sitä "kuka minä olen". Sitä mä jouduin yhtäkkiä miettimään.

Ehkä mä julkaisen sen viime keväänä kirjoittamani postauksen joka on tosiaan kuukauden päivät ollut luonnoksena "pölyttymässä".

Tämän hetkisestä elämäntilaanteesta huolimatta tai voisiko sanoa, että tämän hetkistä elämäntilannetta auttaa kyllä myös nämä kauniit maisemat ja ne asiat joista mä pidän.
Mitä mä rakastan!


Uusi viikko, uudet kujeet :).

Täällä pitäis alkaa päättämään mikä lattia tulee, työhuoneen lattiaa aletaan toivonmukaan pian jo laittamaan ja olisi hyvä, että lattiat olisi niinkuin jo melkein täällä :D.

Näihin kuviin ja tunnelmiin!


Iloista alkanutta viikkoa!



Tiinamaria

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Pieni breikki raksalta ja uusi kotimekko














Heissan ja hyvää sunnuntaita :).

Eilen oli pieni breikki "työmaalta" ja maalaismaisema vaihtui hetkeksi Helsinkiin.

Eka stoppi, Hakaniemen Kauppahalli <3. Se on paikka mikä tuli tutuksi jo lapsena ja siellä tykkään edelleen asioida. Omat lempi "pisteet" on tännekin muodostunut missä aivan varmasti asioin.

Itseasiassa eilen mieheni kanssa puhuttiin erinäisistä asioista mitkä on "kotoota opittuja" juttuja.
Mä olen vahvasti sitä mieltä, että erittäin monet asiat lähtevät kotoota.
Mä ainakin huomaan monissa tavoissa ja asioissa, että ne tulee kotoa. Mä toimin edelleen samalla tavalla miten olen lapsena oppinut ja minkälaisessa perheessä olen kasvanut, vaikuttaa vahvasti tähän päivään, tietenkin :).

Luojankiitos mulla on todella hyvä perhetausta! Tarkoitan sitä, että olen saanut kasvaa todella rakastavassa ja onnellisessa perheessä. Siitä olen enemmän kuin kiitollinen!! Se on luonut mulle vahvan pohjan elämään!
Olen meinaan siitäkin täysin varma, että sen takia mä olen niin ehjä (ja vahva) ihminen ja kestän nämä SUURET kolhut mitä nyt aikuisiällä olen saanut. Jalat on niin tukevasti maassa kun voi olla ja perusluonne positiivinen. Läpi mennään vaikka harmaan kiven ;).


No, mutta se siitä lapsuusmuistelusta :).


Takana on viikko remonttia.

Täällä on kannettu säkkikaupalla betonia ulos ja lattiaa korjattu. Työhuone on ensimmäisenä työnalla. Sen kun pystyi korjaamaan erillisenä huoneena. Sen jälkeen purkuun meneekin sitten ruokailutila ja keittiö.

Onhan tämä oikeesti ihan käsittämättömän suuri urakka, miehelleni suurin. Kumpa pystyis edes kantamaan tavaroita sisään, mut ei, kädet ei kestä. Kun mietitään, että alakerta on n.140 neliötä ja sen kaikki tavarat, huonekalut, kaapistot, kaikki pitää kantaa pois tieltä ja repiä lattiat auki. Huhhuijaa!
Jo pelkästään lattian vaihdossa olisi hommaa, puhumattakaan, että pitää purkaa vielä enemmän.

No, jokupäivä se on valmis!


Takaisin vielä eiliseen. 

Hakaniemen Kauppahallilta suunta kohti keskustaa ja siellä kävelin ja piipahdin muutamissa lempikaupoissa.
Nykyään ostan todella vähän vaatteita siihen verrattuna mitä ennen ostin. Nyt olen niin paljon kotona, enkä tarvitse jatkuvasti mm. uusia työvaatteita. Olenkin nauranut miehelleni monta kertaa, että olisikohan aika ostaa uusi kotimekko. Mies on saanut "2v." katsoa mua samassa mekossa kotona :D.

Mä oon aina ollut todella vaativa myös vaatteiden suhteen. Merkillä ei ole väliä, mutta laadulla on. Olen aikamoinen sekakäyttäjä vaatteiden suhteen :D. Tiedän minkä kaupan esim. neuleet ovat hyviä, mistä ostan hupparit, sukat jne. Vuosien varrella oppinut kenen trikoovaatteet ovat parhaimpia jne.

Gant ja Henri Lloyd on osoittautunut todella kestäviksi mm. näissä trikoovaatteissa, perus arkivaatteissa. Tyyriimpiä toki yksittäisinä vaatteita kun "perus henkkamaukka", mutta mulla ainakin tullut halvemmaksi ostaa juurikin niitä siitä syystä. Nämä kun kestää "miljoona kertaa" kauemmin. Ei voi tietenkään yleistää!

Satsaan siis laatuun toisissa asioissa.

Uusi kotimekko oli hakusessa, mutta sillä periaatteella, että se tulee kyllä sit vastaan. Mitään en väkisin etsi.

No, tietenkin lempivaatekaupat käyn aina kiertämässä läpi.

Nyt kävi niin hyvä tuuri. Gantin kevätmallistossa oli juuri semmoinen mekko mitä halusin. Raidallinen, se on joku on mun "pakkomielle" (heheh :D) ja oikean mallinen. Itseasiassa täysin saman mallinen kun mun vanha Henri Lloydin kotimekko, tässä vanhassa (niin on muuten nytkin päällä) on vaan sininen hallitsevammassa roolissa.

Tää oli tosi hyvä juttu!

Pientä piristystä kevääseen ja tarpeeseen tulee!

Tää vanha mekko on ollut mulle kuin lapsille se "lempipupu jota ei saa pestä" :D.
Mutta kun on vaan niin ihana päällä ;).



Nyt mä rupean vähän tätä kaaosta järjestämään täällä!

Oikein ihanaa sunnuntaita,

pus <3




Tiinamaria