Elämää viimeaikoina!
Tähän juttuun en halunnut tarkoituksella laittaa yhtään kuvaa sairaalasta. Vaikka käynkin edelleen kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja torstaisin Jorvissa haavanhoidossa ja haava ei vielä parantunut ole, on elämäni viimeisen kolmen viikon aikana ollut ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden sisään edes vähän normaalimpaa!
Viikkoihin on mahtunut niin paljon ihania asioita..
Syksy muuttui talvisemmaksi kun saatiin ensilumi. Vaikka ensilumi sulikin nopeasti pois, ehti Leona tehdä papan kanssa ensimmäiset lumiukot.
Laitettiin myös pihavalot meidän pihan tuijiin ja niistä tuli niin ihanat!
Leonalle ostettiin myös oma pieni joulukuusi ja hän on siitä niin ylpeä, "LEONAN OMA JOULUKUUSI" <3.
Viikolla leivottiin myös pakkaseen ristiäisiä varten mustikka-valkosuklaa muffinsseja.
Leona leikkii omalla leikkikeittiöllään ihan älyttömän paljon joka päivä ja välillä hän haluaa myös tulla mukaan ihan oikeaan ruoanlaittoon. Ja otamme hänet tietenkin silloin mukaan kun hän haluaa! Tulisi varmasti joka päivä jos vaan kysyttäisiin haluaako hän tulla auttamaan ruoanlaitossa :).
Mun haavanhoito siis edelleen jatkuu, mutta se on todella hyvin jo mennyt kiinni. Jouluna kuulema saunaan pääsen, toivotaan näin :).
Kipuja mulla ei onneksi ole enää juuri yhtään, siitäkään huolimatta että haava on ollut kokonaan auki. Tuntuu uskomattomalta, mutta niin se on. Kun tulehdus on saatu pois, ei kipuja ole!
Joulu on jo hieman hiipinyt omaan sydämeen ja olen alkanut odottaa joulua todella paljon. Meidän oli tarkoitus tämä joulu viettää vain vanhempieni kanssa, mutta isosiskoni perhe tuleekin Ruotsista Suomeen jouluksi ja näin ollen myös pikkusiskoni perhe muutti jouluaaton suunnitelmia ja ollaan kaikki meillä jouluaattona. Tilasin jo viikko sitten joulupukin, ensimmäistä kertaa elämässä. Leona tunnistaisi jos pukkina toimisi joku perheenjäsen, joten tästä eteenpäin meille tilataan pukki.
Ensi viikolla haetaan varastosta joulutavarat ja laitetaan joulua jo kotiin kunnolla. Kuusesta en ole vielä varma laitammeko sitä vielä.. olen meinaan haaveillut ns. kokonaisesta kuusesta vaikka meillä aivan super ihana joulukuusi onkin.
Joulusta puheenollen, meidän vanhasta talosta, jonka viisi vuotta sitten möimme. En ole ikävöinyt sitä kotia ikinä muuten oikeastaan juuri ollenkaan, mutta joka joulu, siis jostain syystä joka joulu alan miettimään vanhaa taloa ja alan kaivamaan vahoja kuvia siitä ja silloin iskee pieni ikävä. Onneksi se menee aina heti joulun jälkeen kuitenkin pois :).
Tämä joulu on meille ensimmäinen joulu tässä kodissa. Sekin tuntuu niin uskomattomalta, että ollaan aivan kohta asuttu tässä vuosi. Joulukuun lopulla viime vuonna teimme tästä asuntokaupat. Ensimmäinen joulu kun saan tätä kotia jouluun laittaa <3.
Aurinkoista pakkas lauantaita meiltä :).
Tiina
Facebook
Instagram
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti