keskiviikko 7. kesäkuuta 2023

Parveke kesäkuntoon & Raparoffee

 
























Tänään on ollut Ihana päivä ja kesäinen ilma :).


Kun olen ollut Tammikuun viimeisestä päivästä asti kotona, suurimman osan ajan vuodelevossa, on aina ihana päästä kotoota välillä ihmisten ilmoille. Sängyssä pötkettelyä kun suurin osa viikostani on....
Jopa niistä Prisman kauppareissuista on tullut välillä henkireikä itselle :).



Tänään pääsin kukkaostoksille ja sitä ennen autoajelun verran stadiin käymään kun Samu kävi viemässä yhdet avaimet asiakkaalle. 
Niin oli ihana ilma että mieli olisi tehnyt päästä kävelemään keskustan kaduille. Sitä saan vielä hetken kuitenkin odottaa :).


Parveke saatiin vihdoin kesäkuntoon kun saatiin muutama viikko sitten jo ostetut parvekelaatikot kukkineen paikoilleen. Muutaman viikon nuo kukkalaatikot oli meidän ruokapöydällä odottamassa laittoa.


Multaa oli enemmän kaikkialla muualla kuin laatikoissa kun yritin mahtua mahani kanssa näitä istuttamaan :D. Muutama ärräpääkin taisi tulla, pari naarmua sain parvekepöytään ja kauhea ähinä varmaan kuului naapuriin asti kun yritin taistella noiden laatikoiden pidikkeiden kanssa. Samu Onneksi pelasti vaimon suurimmalta ärsytykseltä ja tuli apuun :D.



Ai että mä tykkään nyt aivan älyttömän paljon parvekkeen ilmeestä <3.

Harmikseni en kyllä saanut kuviin nyt tuotua tätä samaa tunnelmaa edes 50%:n verran mitä tämä livenä on. Vihreä tausta kun kukkien takana on, ei tunnelma ja kukat tule kuviin lähellekkään oikein.



Aamulla leivoin Kinuskikissan super helpon Raparoffeen.

Tästä ei kyllä piirakan teko helpommaksi mene. Ja jopa Samu kuka ei niin välitä Raparperista, tykkäsi tästä. 

Ei muuta kun Digestive murskaksi joka sekoitetaan voihin. Keksi-voi seos painellaan irtopohjavuokaan. Ohjeessa oli 24cm vuoka, itse tein tämän 20cm vuokaan. Keksipohjan päälle 2 prk:a Valion Kinuskikreemiä ja sen päälle pannulla pehmennetty raparperi ja sokeri. Lopuksi kermavaahtoa päälle.


Super helppoa ja nopeaa :).


Vanhempani tulivat meille iltateelle ja kakulle ja annoin lopun kakun heille mukaan kun he olivat saaneet illalla tietää että saavat huomiselle vieraita. Äitini oli miettinyt ettei yötä vasten ala mitään leipomaan, että hakevat kaupasta valmiin kakun, niin sanoin ettei mitään valmiita kakkuja tarvita kun ottavat tämän lopun kakun mukaan :).

Isäni täyttää perjantaina 70v., joita juhlitaan lauantaina, mutta yhdet sukulaiset eivät pääse lauantain juhliin ja olivat kysyneet voisiko he mennä huomenna kahville. No, he saavat nyt myös tätä herkullista Raparoffeeta :).



Tämä on kyllä resepti joka on super helppo ja nopea pyöräyttää vaikka mökillä. Varmasti teen tätä uusiksi!




Ihana ihana päivä takana ja lauantaina saan nähdä vähän lisää ihmisiä iskän juhlissa <3.







Tiina





Facebook
Instagram





























sunnuntai 4. kesäkuuta 2023

Raskausviikko 33

 













Voihan pylleröinen :D.

Alkaa melko "turvonnut" olo olla jo :).


Raskausviikko 33 on menossa. 7kk:tta takana ja 8. kuukausi menossa <3.


Hetki sitten nappasin kuvat ja onhan tuo masu kasvanut viime kuusta taas paljon. Kuukaudessa tuli 2kg:a painoa lisää ja 10kg on nyt mennyt rikki ja kyllä mä tosiaan melkoinen pyllerö jo olen liikkeissäni :).


Mulla vaihtui eilen puhelin uuteen ja yritän opetella nyt tämän uuden puhelimen käyttöä. Kamera tässä on kyllä miljoona kertaa parempi kun vanhassa puhelimessani, tämä vaatii vaan hieman opettelua vielä. Nyt tuntuu jopa hurjan valoisilta kuvat, mutta ei se välttämättä huono asiakaan ole :).
Mun vanha puhelin alkoi sammuilemaan itsestään ja sain myös kameran linssiin naarmun muutama viikko sitten joka heikensi kuvien laatua, oli hankittava uusi puhelin nopeasti. Minä kun otan nykyään kaikki kuvat puhelimella kun nämä ovat niin huippuja nykyään.



Kaikki on edelleen täällä oikein hyvin. Parina päivänä tällä viikolla istuminen teki kipeää (lankojen takia) ja jouduin laittaa tyynyjä pepun alle istuessa. Onneksi nyt taas pystyy normaalisti istumaan.
Tämmöistä tämä välillä on ja tähän on kyllä jo tottunut.



Meidän Jellona on pysynyt pää alaspäin, tunnen hänet erittäin hyvin miten päin on. Selkä / kylki  varsinkin tuntuu monesti kun itse olen makuulleen. Tälläkin hetkellä on semmonen myllerrys alavatsalla että tuntuu kuin hän tulisi läpi sieltä :).


Nimi on tullut selkeämmäksi meille, varsinkin mikä olisi ykkös valinta. Sitten kun hän on syntynyt, näkee näyttääkö hän siltä :). Tämä nimi oikeastaan vahvistui kun 4D kuvat hänestä näimme.
Tässä kolmiosaisessa nimessä on sekä minun että Samun toiveita, mutta etunimi on Samun toiveista.



Meillä kutsuu nyt ruokakauppa, joten mukavaa sunnuntaita kaikille <3.





Tiina





Facebook
Instagram















torstai 1. kesäkuuta 2023

Isomman kodin etsintä / kuulumisia











"Hei, miten kävi sen "melkein täydellisen talon" kanssa jota kävitte katsomassa pari viikkoa sitten"?


"Entä mitä sille varatulle tontille ja talon rakennuttamissuunnitelmalle kävi josta kerroit alkuvuonna - / keväällä" ?



Niin, tässähän tosiaan viime vuoden lopusta kevääseen asti meillä harkittiin omakotitalon rakennuttamista. Itseasiassa mahdollisesti yhdessä yhden ystäväpariskunnan kanssa <3. 

Meillä oli varattuna vierekkäiset tontit ihan uudelta, pieneltä asuinalueelta jossa oli muistaakseni n. 30:lle talolle tontit. Toki siinä vieressä / lähellä oli paljon muita, uudempia sekä vanhempia taloja, päiväkodit jne., mutta tämä yksi uusi asuinalue oli raivattu ja tontit myynnissä. Me tätä mietittiin jo vähän aiemmin Samun kanssa ja sitten yksi ystäväni miehensä kanssa kiinnostui myös tästä kun kerroimme siitä heille. 

Kävimme yhdessä koko porukalla alkuvuodesta useammallakin talotoimittajalla katsomassa taloja. Me suunniteltiin jo Samun kanssa myös Kannustalon talosuunittelijan kanssa mahdollisesti meidän tulevaa kotia. 


Tämä meidän toiveiden koti näytti suunnitelmassa seuraavalta: 

Yksikerroksinen, musta puutalo, todennäköisesti Kannustalon Lato malli, neljällä makuuhuoneella, yhdistetyllä olohuone-ruokailutila-keittiöllä, pienellä erillisellä wc:llä, sauna-kylpyhuone-wc -osasto, kodinhoitohuone, erillinen walk in closet, asuinneliöitä n. 130m2. Terassi jossa osittain lasitettu kuisti. Autokatos ja lämmin varasto. 


Tontit saatiin varattua selvityksiä ja miettimistä varten pariksi kuukaudeksi. 

Ja oikeastaan ainut syy minkä takia tämän tontin varauksen sitten päätimme irtisanoa, oli matka joka oli 30 minuutin ajomatkan päässä nykyisestä kodista. Myös ystävämme miettivät tätä ihan samaa asiaa tässä koko tämän varauksen ajan. Ja he luopuivat myös heille varatusta tontista. Muuten tämä tontti ja alue olisi ollut aivan ihana varmasti, mutta ehkä vähän liian kaukana kuitenkin. 

Ajallisesti tuo 30 minuuttia minun töihin ei ole paha, mutta Samulla se olisi ollut vielä pidempi Helsingin keskustaan saakka ja kyllä siinä puolen tunnin ajomatkallakin kilometrejä paljon tulee kahdelle autolle. 


Meillä on 11v.:n kokemus aavistuksen vielä pidemmältä olevasta kodista. Edellisestä kodista nykyiseen kotiin ja/tai mun töihin ajoi 35-40 minuuttia / suunta. 

Tätä pitkään pohdimme olemmeko valmiit kuitenkaan muuttamaan takas maalle (Helsinkiin verrattuna). Siellä tontit on moninkertaisesti halvempia Helsinkiin verrattuna ja saa vielä isomman tontin kun täältä. Tontin hinnan takia olisi se unelmien talo ollutkin mahdollista toteuttaa juuri semmoisena kuin olisimme saattaneet toivoa. 


Helsingin hinnoilla, ei kyllä ainakaan nyky hinnoilla, meidän tarvitse edes miettiä tontin ostoa tällä hetkellä. Täällä saa pelkän postimerkin kokoisen tontin (max 400m2 tontin) alkaen suunnilleen 250 000€:lla. Ja ne ns. parempien alueiden tontit onkin sitten vielä reilusti kalliimpia. Ja se näkyy kyllä myös Helsingin talojen hinnoissa. Jotka ovat ihan poskettomia. Myös rakentamisen hinnat on noussut niin paljon että en ihmettele että moni yritys sillä toimialalla onkin pulassa kun tilauksia ei samaan tahtiin tule kuin ennen. 


Tästä huolimatta meidän tunne sanoi keväällä että luovutaan siitä varatusta tontista. Ehkä myös tämän mun haastavan raskaus alun takia sitä alkoi miettimään haluaako sitä ylipäänsä muuttaa kovin pitkälle mm. isoista sairaaloista. Ja haluaako sitä enää ajaa niin pitkiä työmatkoja. Eri jos olisi työ missä voisi tehdä edes osan viikkoa kotoota töitä tai jopa kokonaan. 



Madallettiin meidän kriteereitä toiveiden kodista ja alettiin jopa katsomaan kolmioita. Ei meidän tarvitsisi löytää tämän nykyisen kodin jälkeen sitä "loppu elämän" kotia. Vaan joku vähän isompi koti joka sopisi meille tähän elämäntilanteeseen jossa me saataisiin kuitenkin vähän enemmän neliöitä. 


Uudet kriteerit olivat siis: 

Yksikerroksinen, vähintään kaksi makuuhuonetta, rivitalo, paritalo, omakotitalo, erillistalo. Mielellään max. 5v. vanha ja lähempänä nykyistä kotia ja työpaikkoja, tietyt toivesijainnit Helsinki-Vantaa alueilta. Kerrostaloja emme ole nyt miettineet ollenkaan, kaipaamme todella paljon pientalo idylliä ja pihaa! Voi sitä pientä pihaa varsinkin. Johon mahtuisi esim. Pieni hiekkalaatikko, puhallettava lasten uima-allas, grilli ja pöytäkalusteet, sohva tms. Mihin saisin vaikka muutaman Pionin istuttaa jne 


No haasteeksi on muodostunut lähinnä  yksikerroksisuus(!), talojen ikä ja sijainti. Tai sitten jos nämä kaikki muut kriteerit on täyttynyt, on autopaikkoja ollut vaan yhdelle autolle, eikä lähimaillakaan mitään paikkaa toiselle autolle. Tämmöisiä koteja on löytynyt muutama, mitä ollaan käyty katsomassakin, mikä muuten olisi ollut ok meille tähän hetkeen. Meidän taloudessa on kuitenkin kaksi autoa ja kyllä sille toiselle autollekkin paikka pitää saada, jos ei pihasta niin ainakin vierestä. 

Kaksikerroksisia koteja näiltä sijainnelta kyllä on löytynyt suht uusia. Jos ei nyt ihan max 5v. vanhoja, niin alle 10v. kuitenkin. 

Yksikerroksisia puolestaan löytyisi sitten niissä 70-80-luvun kodeissa useampiakin, varsinkin 70-80m2:n kolmioita, mutta ei. Miksi ei? Niiden hinnat ovat silti niin poskettomia niiden ikään nähden, että niiden tulevat pakolliset remontit (esim. Putket, julkisivu, kylpyhuoneet jne.) plus oma pintaremontti huomioiden, tulee ne loppupeleissä sitten jopa kalliimmaksi kuin ostaisi ihan uuden kodin. 

Hinnoittelussa mättää ja pahasti näin ostajan näkökulmasta täällä pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa varmasti pyöritellään silmiä näille Etelä-Suomen hinnoille, enkä kyllä yhtään ihmettele. En tiedä kenen tuloille nämä on tehty, kaikki kun ei voi olla toimitusjohtajia.. 


No jotain piti vielä tehdä koska isompaa kotia ei tunnu millään löytyvän meidän toiveilla ja budjetilla. 

Laajennettiin vielä vähän alueita. Alettiin katsomaan asuntoja pikkusen laajemmilta alueilta. 


Ja pari viikkoa sitten silmieni eteen tuli kuvien mukaan itse täydellisyys. 

Valkoinen puutalo, yksikerroksinen  omakotitalo, 5v. vanha, Vantaalta, 10 minuutin ajomatkan päästä nykyisestä kodista tai mun työpaikasta. Alue on pelkkä pientalo alue, koulut ja päiväkodit lähellä, nätti jokimaisema ja ulkoilualueet vieressä ja rauhallinen perheiden suosima alue. Ja meidän budjetissa. N. 130m2. Kolme tilavaa makuuhuonetta, mutta muuten kaikki ne samat kriteerit mitä olimme suunnitelleet siihen rakennutettavaan taloon. Piha sopivan pieni-/iso. Juuri meidän tarpeisiin sopivan pieni, paritalon pihaa muistuttava piha. 

Samu ei innostunut kuitenkaan alkuun niin sijainnista, mutta halusi lähteä yleiselle näytölle koska muuten talo näytti niin upealta ja meidän toiveita vastaavalta.

Ja voi ei. Me ihastuttiin siihen taloon kumpikin ihan älyttömän paljon. Se oli upeampi kun myyntikuvissa! Se oli jopa vielä astetta kivempi kun se Lato malli mitä oltiin suunniteltu. Olisiko se siinä? Meidän tuleva koti? 

No ei se ollut. 

Olin varma että talo meni heti, kyllä se itseasiassa viikon jälkeen olikin myynnistä poistunut, eli melkein heti se kyllä meni. 

Olin kyllä välittäjään vielä samana iltana yhteydessä kun julkisella näytöllä käytiin ja sain tietää että tulleita tarjouksia ei ollut hyväksytty koska olivat olleet kaikki ehdollisia tarjouksia jossa tarjonneilla oli oma nykyinen koti myymättä ja se olisi pitänyt ensin myydä. 

Välittäjä kertoi että olemme hyvässä tilanteessa siinä koska edellinen talomme on myyty eikä meillä olisi sitä myyntiehtoa, vaan voisimme ostaa heti.

Innostuttiin tässä kohtaa ihan älyttömästi ja sovittiin heti uusi, yksityisnäyttö. Mä olin jo toinen jalka muuttamassa :D...

Mutta se innostus sitten laskikin kuin lehmän häntä. 

Vaikka talo oli nippa nappa vain 5v. vanha, oli siinä sen verran puutteita ja vikoja, että siellä olisi päässyt heti "purkamaan ja rakentamaan" uusiksi, joten meillä soi hälytyskellot siinä kohtaa ja kovaa. 

Kiitos, ei kiitos. 

Mitä muuta siellä olisi tehty väärin tai jätetty tekemättä jos näinkin paljon oli tiedossa tekemättömiä pakollisia asioita. 

Voihan toki olla ettei mitään muuta talossa olisi ollut "vialla", mutta historian takia olemme kyllä hyvinkin varovaisia jos on silmin nähtävillä ettei ole nyt ihan oikein ja määräysten mukaan asioita tehty. 


Yksi talo, edellinen koti korjattiin jo edellisen rakentajan tekemien virheiden takia, ei todellakaan haluta uusintaa!! 

Kun kerta talo oli vain 5v. vanha, ei sitä pitäisi joutua heti rakennushommiin. Me ei ainakaan oltu siihen valmiita ja halukkaita lähteä. Siksi me uudehkoa taloa / kotia nimenomaan etsitään, koska ei ole halua, aikaa ja jaksamista alkaa remontoimaan mitään isompaa. 

Me kierretään tämä talo kaukaa. 

Se mikä mua ärsytti tässä todella paljon, kun puhuttiin näistä välittäjälle, hänen kommenttinsa oli: "Niin, jokaisen ostajan pitää itse ottaa selvää näistä asioista" tyyppisesti. Toki pitää ottaa, mutta jos Samu ei olisi ammattilainen näissä asioissa, välittäjä myi tätä kohdetta niin että siinä on kaikki kunnossa ja untuvikkona olisimme uskoneet häntä siitä että kaikki on kunnossa. Murrrr!! 

Tässä uskossa ehkä joku muu perhe sen talon nyt sitten saattoi ostaakin... Ja varmaan ostikin. 


No, se siitä, se ei ollut meidän koti, eikä mun murhe vaikka ärsyttääkin! Tulee semmonen olo että mihin voi luottaa... 


Eli mitä voimme todeta :D. Sen oikean kodin löytyminen ei ole helppoa. Joko hinnat ovat aivan liian korkeita omaan budjettiin ja myyntiin tuntuu tulevan nyt juurikin vaan todella paljon niitä todella kalliita koteja (onko korkojen nousu tähän syy ja ihmisillä rahat loppu vai mikä) tai sitten se toinen ääripää, että ne ovat niitä "purkukuntoisia" minkälaiseen projektiin me ei olla lähdössä. 


Asuntomarkkoilla on selkeästi ollut jo pidempään tilanne, ettei uusia koteja tule myyntiin samalla tavalla kuin ennen. 

Ihmiset tuntuu vaihtavan asuntoja nyt entistä huonommin ja tarjonta on tämän takia hiljentynyt. Ja sitten jos sieltä tulee se yksi helmi vuodessa myyntiin, on sillä niin monta ostajaehdokasta, että se todennäköisyys että juuri sinä saat sen asunnon napattua itselle, ei ole itsestäänselvyys. 

Varsinkaan meillä ketkä ollaan historian takia todella varpaillaan asuntojen suhteen. 

Moni kakku päältä kaunis, mutta sisältö ratkaisee. 


Onneksi meillä ei kuitenkaan mikään hätä ole. Meillä on kiva pieni koti ja katto pään päällä, hyvällä alueella. 


Asuntokuume on meillä kummallakin silti todella kova, lisätilaa ja sen pienen pihan haluaisimme. 


Toive on kuitenkin löytää se koti vähän kauempaa kuin täältä "läheltä Helsingin keskustaa", pientalo alueelta, lapsiperheille sopivalta alueelta. 

Hintojen laskusta kirjoitetaan nyt kovin lehdissä, sitä ja sopivan kodin löytymistä odotellessa ;). 





Tiina





Facebook

Instagram












maanantai 29. toukokuuta 2023

17 viikkoa kotona






























Suurin osa hankinnoista on vauvalle tehty mitä olimme aikeissa hankkia. 

Imetystyyny on vielä tilaamatta ja sen aion seuraavaksi tilata. 


Lisäksi jotain pientä uupuu vielä vauvan hoitoa varten kuten vedenlämpömittari, korvakuumemittari, kaikki vauvan hoidossa tarvittavat öljyt ja voiteet jne. 

Mutta suurin osa on hankittu ja valmiina meidän pientä tyttöä varten <3. 
Osan hankinnoista toki olimme jo tehneet Linneaa odottaessa, kuten esim. vaatteita ja rintarepun ostimme silloin. 


Koska ollaan jo viikolla 32, ollaan ylitetty myös se ihan pikku keskosten raja. Toki alle 37 viikkoiset luokitellaan vielä keskosiksi, mutta ihan niinkuin lääkärikin meille viime viikolla sanoi, on nyt pikkukeskosuuden yli menty hienosti ja ns. pikku keskosten riskit ohitettu jos vauva päättää syntyä aiemmin. 


Mitään merkkejä ei vielä toistaiseksi ole joka on todella hienoa. Mitä pidempään hän pysyy masussa, sen parempi. 


Pakkasin vihdoin myös omaa sairaalakassiani sen verran mitä etukäteen sitä pystyin pakkaamaan. Kassin sisälle kirjoitin vielä muistilapun mitä kassista vielä puuttuu. 

Myös vauvalle on hoitolaukku pakattu sairaalaa varten jossa on mm. hänelle muutamia vaatteita pakattu missä hänet kotiin tuomme <3.


Voi, on tämä kuulkaa ollut semmoinen matka että. Kotona olen ollut sairaslomalla jo tasan 17 viikkoa. 17 pitkää viikkoa jotka on kuitenkin vähän helpottunut henkisesti tässä matkan varrella mitä pidemmälle ollaan raskaudessa päästy. 
Laskettuun aikaan on vähän reilu 8 viikkoa aikaa, eli paljon vähemmän on edessä kuin takana. Ja vaikka tämä raskaus riskiraskaudeksi luokitellaankin, voi tämä mennä myös yliajalle siinä missä mikä vaan muu raskauskin. 


En voi muuta todeta kun että olen todella helpottunut ja kiitollinen siitä että olen saanut tämän ajan kotona olla. Jos olisin joutunut sairaalaan jo viikkoja sitten, en tiedä miten olisi pääkoppa kestänyt. Tai eihän siinä olisi vaihtoehtoja ollut, mutta kyllä olisi käynyt päivät pitkiksi. 


Nyt kun olen ns. vuodelevossa kotona, mutta mun on joka päivä liikuttava edes vähän etten saa mitään veritulppia tms., menee aika edes jotenkuten eteenpäin. 
Se että saan poistua kotoota "mihin vaan", esim. kauppaan tai kylään, helpottaa paljon. Toiset päivät menee ihan ok kotosalla, mutta välillä kyllä seinät meinaa kaatua päälle ja tällöin me lähdetään käymään aina jossain. Ja siihen mulla on lupa (ja käskykin), rauhallisesti saan liikkua ja elää. 

Toivonmukaan kaikki menisi loppuun asti yhtä hyvin kuin tähän mennessä, eikä jouduttaisi sairaalaan pitkiksi ajoiksi. Ennen tai jälkeen vauvan syntymän. 


Mutta vauvan ehdoilla mennään ja me sopeudutaan sitten siihen sen mukaan mitä tuleman pitää :). 



Odotamme pikkuista jo niin paljon, mutta toivomme ettei hän pidä mitään kiirettä meidän luo. "Ei ennen Juhannusta", sitä ennen ei ole lupaa tulla ;). 


Joku kysyi minulta miten olen voinut noin muuten raskausaikana, jos ei oteta huomioon tätä tukilanka projektia ja siitä aiheutunutta kohdunkaulan avautumista ja sairaslomaa?


No ilman tosiaan tätä lisähuolta mitä kohdunkaulan avautuminen itselle aiheutti, sekä kovia alapääkipuja jotka johtuvat siitä kun joku lanka on hermossa kiinni kohdunkaulalla tai nojaa hermoon, olen voinut suht hyvin. Toisina päivinä kipu on tosiaan niin kova että hyvä kun sängystä vessaan pääsen kun tuntuu että repeän. Tämä kipu tulee oikeastaan aina jossain määrin kun olen ylhäällä, käydään esim. kaupassa. Kaupan jälkeen joudunkin aina mennä makuulteen koska kipua on sen verran. 
Mutta seuraava päivä saattaakin olla taas paljon helpompi ja kivuttomampi. Aina mun voinnin mukaan mennään ja tehdään tai ollaan tekemättä asioita. 
Käsky todella on lääkäriltä liikkua rauhallisesti joka päivä koska mullahan ei ole mitään veritulppia ehkäisevää lääkettä. Joten en edes saa vaan maata 24/7.


Pahoinvoinnista kärsin edelleen. En onneksi mistään semmoisesta että oksentaisin aamusta iltaan joka päivä, mutta kyllä mä viikottain voin edelleen pahoin ja vähintään pari kertaa päivässä hampaita pestessä. Hampaiden pesu aiheuttaa välillä harmaita hiuksia koska se saa voimaan mut erittäin pahoin. 
Harvemmin enää onneksi muuten oksennan! 
(Pahoittelut jos aiheutin jollekkin tällä huonovointisuutta)! 

Kunhan parin tunnin välein syön jotain pientä, pysyy pahoinvointi yleensä hallinnassa. 

Ruoka on toinen mikä on aiheuttanut harmaita hiuksia. Lämmin ruoka ei sitten uppoaisi millään ja ainut lämmin ruoka mitä saan välillä alas on kuulkaa purkki hernekeitto :D. Sitähän sitten on täytynyt pitää kaapissa kokoajan koska välillä menee muutamakin päivä kun en saa muuta ruokaa kunnolla alas. 

Luonnonjugurtti, kirsikkatomaatit, appelsiinimehu, hedelmät ja marjat, smoothiet, persikka Vichy, juotavat sokerittomat jugurtit, sekä Red berries murot, ne on ollut koko raskauden ajan varmoja juttuja mitä saan alas ja mitä tekee mieli. Pikku tomaatteja olen syönyt niin paljon että me aina vitsaillaan miten syön meidät konkurssiin kun mulle ei kelpaa nyt kuin Närpiön helmitomaatit ja talvella söin niitä varmaan "100€:lla viikossa" :D. Että Närpiölle vaan terveisiä ;). 
Nyt tomaattien hinnat on onneksi laskeneet alle puoleen, sillä niitä täällä menee edelleen 1-2 purkkia päivässä :). 
Jos vauva ei syö tomaattia, niin on kyllä ihme ;).


Väkisin olen kyllä syönyt ja pitänyt huolen että vauva saa kaiken tarvittavan, proteiinit, vitamiinit jne., mutta monesti on kyllä hammasta purren pitänyt syödä. 


Vähän jännitin turpoanko aivan hillittömän paljon raskauden aikana koska olen suurimman ajan vuodelevossa, mutta onneksi kiloja on tullut nyt tähän mennessä näiden seitsemän kuukauden aikana "vaan" 10kg:a. Äidilläni oli tullut meistä kaikista kolmesta tytöstä 20kg / raskaus ja niinhän se monella on. Toisilla ei tule juuri mitään, osa jopa laihtuu pahoinvoinnin takia, osa saa 20kg:a, osa 30kg:a ja osa sen 15kg:a joka kuulemma noin keskimääräisesti suurimmalla osalla ainakin vähintään tulee. Kyllähän tässä vielä mullekin se 5kg:a kerkiää lisää tulla jos on tullakseen, jos vauva vielä kahdeksan viikkoa laskettuun aikaan asti meinaa masussa olla tai yli, kasvaahan hänkin vielä lisää painoa :). 

En nyt tässä kohtaa kuitenkaan ole siitä yhtään huolissani, se ei ole "huolista" suurin :). 


Raskausarvilta olen säästynyt tähän mennessä täysin vaikka masuni on kyllä TODELLA ISO :). Sekin on kuulemma monesti ihosta ja perintötekijöistä kiinni, äidilläni ei tullut niitä yhdessäkään kolmessa raskaudessa vaikka hän on ollut huomattavan(!) paljon hoikempi kuin minä ennen yhtäkään raskautta. 
Ihan ruhtinaalliset kaksi kertaa olen masuani rasvannut ja eipä ne arvetkaan ole huolettanut yhtään. 
Tämä raskaus on laittanut arvot ns. kohdilleen ja asiat tärkeysjärjestykseen. 


Aika on kulunut viikko viikolta kotona aavistuksen nopeammin. Telkkaria en ole avannut ensimmäisen 1-2 viikon jälkeen kertaakaan, vaan kyllä aika on 100%:sti sängyssä kotona mennyt ja äänikirjoja kuunnellessa tai blogia kirjoittaessa. Itseasiasa tämä että mulla on ollut aikaa taas enemmän blogille, on ollut ihanaa. Töissä käydessä ja yritystä pyörittäessä se kuitenkin jää väkisinkin vähän vähemmälle kun aika ja energia ei silloin kaikkeen riitä. 



Nyt kun tätä 45m2:n pientä kaupunki kotia on lapsiperheelle sopivaksi muutettu, on tässä monesti se ajatus mielessä, että olisipa meillä edes se yksi huone lisää tai edes 60m2:n kaksio. 
Tähän asunto- ja koti asiaan voisin palata ihan omassa jutussa tässä lähipäivinä. Mitä sille asialle kuuluu :). 



Iloista alkanutta viikkoa kaikille! 






Tiina





Facebook
Instagram
















sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Stokke flexi bath 3 in 1
























Vauvan ammeeksi meille valikoitui Stokken flexi bath kylpyamme, 3 in 1 settinä jossa on amme, kylpytuki vauvalle, sekä ammejalat. 


Ammetta ja ammeen jalkoja myydään myös erikseen.
Ammetta on kahta kokoa josta tämä on pienempi amme joka sopii yhteen noiden ammejalkojen kanssa. 

Ammetta on myös eri värejä, mutta meille valikoitui valko-harmaa. Ja hyvä näin, sillä amme tulee olemaan meillä esillä olohuoneessa :D. 


Mulla kävi meinaan pieni "moka". 


Olin suunnitellut ja mitannut ammeen pysyvästi meidän mini kylpyhuoneeseen lasihyllyjen alle missä meillä on ollut tuo valkoinen korivaunu. Korivaunun oli tarkoitus siirtyä muualle kun amme saapuu. 

No kun amme saapui samaa aikaa vaunujen ja turvakaukalon kanssa ja kun sen kasasimme ja veimme kylpyhuoneeseen, ei amme mahtunutkaan siihen nurkkaukseen. 

Olin aivan hämilläni koska olin aivan 100% varma että olin mitannut ammeen mitat oikein ja sen piti mahtua ihan helposti siihen ja muutaman sentin jäädä vielä rakoakin. 

No siinä mietimme mitä tehdään, amme ei nyt jokatapauksessa siihen mahdu ja joko palautamme sen ja ostamme pienemmän tai pidämme sen. 


Avasin netin ja yritin löytää pienemmillä mitoilla olevaa jalallista ammetta ja totesin ettei mikään muukaan tähän mahdu mitä markkinoilla on. 

Tässä kohtaa olin vielä enemmän hämilläni koska olin katsonut myös yhtä toista mallia meille tuon Stokken ammeen lisäksi ja mitannut myös sen mahtuvaksi.


No sitten mulla välähti, ns. lamppu syttyi päässä. 

Mähän olen mitannut nämä ammeet ennen kuin viime vuoden lopulla tehtiin se pieni kylpyhuoneen freesaus, jossa uusittiin mm. vanha lavuaari kaapilliseen lavuaariin. 

No sehän selitti tämän, mä olin jo aivan ihmeissäni mitä tässä on tapahtunut :D. 


Vanha lavuaarihan oli totta tosiaan paljon pienempi leveydeltään, ja mulle oli vaan jäänyt mieleen se että olen mitannut, että kyllä tämä amme meille mahtuu. 

No, koska emme löytäneet yhtään jalallista ammetta mikä olisi tuohon kylpyhuoneen nurkkaukseen mahtunut tämän lavuaarin kanssa, päätimme pitää tämän Stokken ammeen. Niinkin vähästä kun muutamasta sentistä se jäi kiinni että olisi siihen mahtunut, mutta muutama sentti siinä oli juurikin liikaa pituutta siihen. 


Ammeen onneksi saa kasaan. Ja se olikin syy miksi juuri tämän ammeen ostimme. Sen saa kasaan yhdessä ammeen jalkojen kanssa, sekä kummankin tietenkin myös erikseen. 

Amme ei silti kasaan taitettunakaan mahdu kunnolla meillä tuohon mini kylppäriin, mutta mahtuu se melkein suihkukaappiin ollessaan kasassa.

Se on kuitenkin tässä arjessa osoittautunut hieman "ärsyttäväksi" sitä siirrellä aamuin illoin ahtaassa tilassa edestakaisin, joten se on nyt olohuoneessa :D. 

Kenellä nyt ei yksi kylpyamme olohuoneeseen mahtuisi :D. 

Sitten kun meille tulee vieraita, saa se mennä kylpyhuoneeseen, mutta taisi siitä nyt tulla vakikaluste tässä asunnossa olohuoneessa :D. 

Miten se menikään "Sopu sijaa antaa", Heh. 


On saanut tämä koti ihan uuden nimityksen nyt viimeisten viikkojen aikana, "Sopu sijaa antaa koti" :). 

Ja nyt kun amme ei tuohon kylpyhuoneen nurkkaukseen mahtunut, saa korivaunu siihen jäädä vauvan tarvikkeita varten. 


Olisihan ammeita ollut jalattomiakin, mutta Samu totesi ettei me nyt enää tämän (40v.) ikäisinä ruveta kyykkimään jos ei ole pakko :D. 
Eikä se olisi edes tätä tilannetta nyt auttanut, jos amme olisi lattialla, mahtuu sinne korkeintaan pelkkä pieni amme, mutta ei ketään kylvettämään. 


Kylvetys meillä tulee siis myös tapahtumaan eteisessä tässä kodissa, kuten näette, tuo kylppäri on niin mini, että ei amme sinne mahdu. Ainut paikka olisi ollut tuo nurkkaus hyllyjen alla. 

Joten meillä kylvetään eteisessä tai keittiössä. 


Kylpylelut on pikku-T:n aikaisia kun hän oli pieni ja meillä hoidossa vanhassa kodissa. Meillä oli silloin nimenomaan semmoinen lattialla oleva perus amme kun kylpyhuonekin oli  paljon isompi ja aina meillä kylvettiin iltaisin :). Sen ammeen myin muutossa mutta lelut säästin :). 




Täällä on 31 viikkoa vauvalla täynnä ja aloitettu vko 32 :). 
Niin se aika vaan käy vähiin ja reilu kahdeksan viikkoa on enää laskettuun aikaan :). 

Kaikki on täällä edelleen hyvin ja kotosalla ollaan yhdessä paketissa <3.



Mukavaa sunnuntaita kaikille <3.






Tiina





Facebook
Instagram